Erilaisia, samanlaisia, monenlaisia – Juhlat elämässäni -muistitietokeruu nostaa esiin moninaiset juhlat 

Suomessa juhlitaan ympäri vuoden. Olemme tottuneet juhlien katkaisevan arjen ja osaamme odottaa juhlien mukanaan tuomaa kuvastoa. Jokavuotinen keskustelu siitä, milloin joululaulujen soittamisen kauppakeskuksissa saa aloittaa tai kuuluuko laskiaispullaan kermavaahto vai mantelimassa, on osa juhlaperformanssiamme siinä kuin itse juhla. Adventtikalenterin avaaminen vie monet suomalaiset kiiltokuvamaisesti lapsuuden joulunodotuksiin, monille kokemus vappuilmapallosta ja serpentiinistä on varma kevään tulemisen merkki. Elämä ilman sitä paaluttavia juhlakokemuksia olisi olennaisesti vähäisempää. 

Toistuvuuden ja jatkuvuuden lisäksi suomalaista juhlaperinnettä leimaa ajassamme moninaistuminen ja muokkautuminen vastaamaan juhlijoiden kokemusta ympäröivästä yhteiskunnasta. Juhlat elämässäni -muistitietokeruu kerää tietoa yhä moninaisemmista Suomessa vietettävistä juhlista ja antaa samalla näkyvyyttä vähemmistöille. Tämä on tärkeää, sillä uskonnollisen kentän muutokset sekä kansainvälinen muuttoliike ovat tuoneet muutoksia myös juhlakulttuuriimme. Suomessa on tällä hetkellä noin 150 rekisteröitynyttä uskontokuntaa. Maahanmuuttajat edustavat useita eri kulttuureita ja katsomuksia. Esimerkiksi muslimeita Suomessa arvioidaan olevan 120 000–130 000.  

Suomalaisille juhlat ja niihin liittyvät perinteet ovat olleet tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Moninaistumisen myötä päiväkodeissa ja kouluissa on aktiivisesti kehitetty uudenlaista juhlakulttuuria, johon eri kulttuuritaustoista tulevien olisi helppoa osallistua. Juhlaperinne muuttuu ajan saatossa – on olennaista, että päiväkodeissa ja kouluissa annetaan lapsille ja nuorille välähdyksiä erilaisista juhlaperinteistä ja tavoista kokea jotakin ainutlaatuista ja arkea suurempaa. Joskus esitetään, että diginatiivinuoret eivät erota arkea juhlasta. Tässä on tärkeä tehtävä opetus- ja kasvatussektorilla: tarjota lapsille ja nuorille elämyksiä, kokemuksia ja välähdyksiä eri kulttuurien ja katsomusten tavasta viettää juhlaa ja nauttia siitä, että elämä ei ole yksinomaan arkista puurtamista.

Sen lisäksi, että yhteiskuntamme moninaistuu, moninaistuvat myös kohtaamisen haasteet. Näkyvyyden antaminen moninaisille juhlille on yksi keino nostaa esiin ja antaa arvoa eri kulttuureiden ja katsomusten edustajille Suomesta. Juhlat elämässäni -keruu on väylä, jonka avulla teemme näkyväksi suomalaista juhlakulttuuria, mutta myös osoitamme, että muutos kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. Muuttuvan juhlaperinteen kerääminen on erittäin tärkeä asia – vaikka Suomessa juhlitaan paljon, niin meillä on yllättävän vähän tutkimusta juhlaperinteestä. Siksi on olennaista, että SKS on käynnistänyt juhlaperinteen keräyksen. Näin saamme toivottavasti paljon autenttista aineistoa siitä, minkälaiseksi eritaustaiset ja eri-ikäiset suomalaiset juhlaperinteen kokevat sekä minkälaisia merkityksiä he erilaisille juhlille antavat. Juhlat antavat sävyjä arjen keskellä ja ne ovat tärkeitä identiteetin aineksia. Vanhemmat ihmiset mielellään muistelevat lapsuutensa jouluja, pääsiäisiä ja muita juhlia. Juhlien vietto oli aikaisemmin ehkä yhteisöllisempää kuin nykyisin, tästäkin mahdollisesti saamme tietoa ja välähdyksiä, kun juhlaperinteestä kertovat kansalaiset kuvaavat kokemuksiaan. 

Usein esitetään, että yhteisöllisyyttä korostavat arvot ovat vähenemässä ja tilalle tulevat individualismia ilmentävät arvot. On tärkeää, että juhlaperinne jatkuu, juhlia kehitetään ja ne antavat aineksia yhteisölliselle tavalle kokea jotakin merkittävää ja ainutlaatuista sekä rakentaa yhteisöllistä ylisukupolvista muistia. Juhlat rikastuttavat ihmiselämää ja ihmismieltä – siksi niistä kertominen ja niiden muisteleminen avaa monipuolisella ja rikkaalla tavalla kulttuuriperintöä.  Moninaistuva Suomi on täynnä erilaisia juhlaperinteitä. Nyt on tilaisuus kirjoittaa niistä ja avata omaa kokemusta juhlien vietosta.