No onkos tullut kesä, vai vasta vihtako sen tuo?

Vuotuisjuhlat, johon sauna vielä vahvasti liitetään ovat juhannus ja joulu. Näistä joulusauna joutuu juhannussaunaa enemmän kamppailemaan kiireen ja muiden tapojen yhteensovittamisen kanssa. Juhannuksenviettoon kuuluu saumattomammin kiireettömämpi oleilu mökillä ja saunominen helpommin sulahtaa muiden juhlatapojen lomaan. Juhannussalot, kokot, grillit, makkarat, haitarit ja tanssit ovat luonteva jatko saunassa puhdistetulle mielelle. Löylyistä voi astella pihamaalle jatkamaan juhlintaa ja välillä voi viskaista vihta-vastan katolle, jos ei vielä tiedä, kenen parina tanssia ja jos sattuu uskomaan taikojen tuomaan tietoon. Juhannussaunaan liittyy tapoja ja uskomuksiakin enemmän kuin joulusaunaan.

Suuret pyhät ovat vaatineet suuren siistiytymisen. Siitähän molemmissa joulu- ja juhannussaunassa on kyse. Mutta kun ihminen nykyään voi peseytyä muuallakin kuin saunassa, on saunan mieltä puhdistava ja rauhoittava rooli suurempi pyhiin laskeutuessa.

Monelle joulunvietossa tuntuu vain saunominen jäävän kaiken muun hössötyksen jalkoihin. Jos aattona on ehdittävä haudoille, kirkkoon, kauppaan, joulurauhan julistukseen, sukulaiskierrokselle ja missä vaiheessa rosolli sekoitetaan, laatikot ja kinkku laitetaan uuniin, huomataan, että saunakin on vielä pesemättä ja lämmittämättä, apua, ja pukkikin pitää vielä vastaanottaa ennen kuin lapset ovat nukahtamispisteessä. Miten tähän kaikkeen sovitetaan saunominen?

Hiljainen ja rauhoittava joulusauna voisi olla hyvä aineeton lahja itselle ja läheisille. Antaa hössötyksen jäädä muihin tiloihin ja lauteille voi karata keskellä päivääkin rauhoittumaan. Liian myöhään aattoiltana ei sovikaan saunoa, koska silloin on haltijoiden ja tonttujen saunavuoro. Hämärässä ja hiljaisessa saunassa voi kaikessa rauhassa viruttaa ja hauduttaa pakastetun tai kuivatun vihta-vastan ja nauttia sen kesään kurottavasta tuoksusta.

Joulusaunakin on onneksi niin elävää perinnettä, että siitä löytyy erilaisia muotoja. Rauhallisen tyyssijan tarjoaminen ja löylyt ovat esimerkiksi monen taloyhtiön joululahja asukkailleen. Jos taloyhtiössä on sauna, lämmitetään se aattona miehille ja naisille erikseen tai perheille. Miesten- ja naistensaunoissa on mukava mahdollisuus myös rupatella naapureiden kanssa. Yhteisöllisyys luo joulunviettoon oman tunnelmansa.

Saunan jälkeen voi jatkaa omissa oloissa samojen asioiden tekemistä. Ja se juuri on vuotuisjuhliin kuuluvien perinteiden voima, kun tietää, että kauempana vilkkuvien valojen loisteessa toisissa kodeissa tehdään samoja asioita samaan aikaan. Siellä tuoksuvat samat ruoat, saunan jälkilöyly, maistuvat samat maut, kinkut, sillit sun muut ja helisevät ehkä samat laulut.

Itse haaveilen lämmittäväni saunan aattona valoisaan aikaan ja saavani lapset mukaan rauhoittumaan. Tämä tapahtunee joulurauhan julistuksen jälkeen. Nähtäväksi jää toteuttavatko he vielä vanhaa tapaansa; joulupuuron jättämistä tontuille. Pienenä he jättivät kipollisen puuroa alalauteille ja tarkistivat illalla tai seuraavana päivänä, että kuppi oli tyhjentynyt. Aina se oli tyhjä.

Rauhaisan joulusaunan lisäksi haaveilen kotikutoisesta Tiernapoikien esittämisestä. Sitä, miten nämä sovitetaan yhteen, en vielä tiedä. Joulusaunassa kun ei saisi meluta, mutta usein olen esikoiseni kanssa saunassa laulanut ja olemme keksineet säestäviä toisia ääniä lauluihin nimenomaan saunassa. Ehkä lauteille tulee mukaan kynttilänpätkä Tiernapoikien mänkiltä ja ehkä keksimme vihtoessamme ja vastotessamme hyvät soinnut ja stemmat ja hyräilemme ”No onkos tullut kesä”. Vihta tuoksuu koivuilta, jonka paljaat oksat riipivät saunan ikkunan takana, pakkanen tuoksuu ja olo on autuas. Ainakin tämän hetken. Meteorologitkin ovat luvanneet auvoisaa mieltä ja valkeaa joulua. Koitetaan saunoa hetki vailla ilmastonmuutoshuolia, vaikka kesää laulussa povaammekin keskelle talvea. Rauhaisia joulun löylyjä itse kullekin!

Tämän kirjoituksen myötä SKS toivottaa Vähäisten lisien lukijoille rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!