Ranskalaisille tärkeät ovet

Alussa se oli todellinen järkytys, erityisesti naisena! Sain päälleni ovia mutta en ymmärtänyt, kuinka se on mahdollista!

Näin totesi ranskalainen Marie fokusryhmäkeskustelussa, kun hän kuvasi ensivaikutelmiaan suomalaisesta kohteliaisuudesta. Muutkin osallistujat yhtyivät keskusteluun: Niin, ne ovet! Ovet järkyttivät ja mietityttivät: ranskalaisilla tuntui olevan yhteinen ongelma, jonka kohteena olivat suomalaiset ovet ja niiden auki pitäminen – tai pikemminkin se, ettei niitä pidetty auki takana tulijalle.

Kohteliaisuus ei ole pelkästään kielellistä, vaan se on myös tekoja. Oven auki pitäminen oli ranskalaisille itsestään selvä kohteliaisuuteen liittyvä odotuskehys. Suomessa oviin liittyvät normit tuntuivat ranskalaisista epäselviltä. Jopa vuosikymmeniä Suomessa asunut Philippe sanoi, ettei hän vieläkään tiedä, pitääkö hänen antaa naisen mennä ensiksi ovesta kohteliaisuuden vuoksi.

Oven auki pitämisellä Suomessa saattoi olla yllättäviä seurauksia. Jean kertoi tavanneensa ensimmäisen tyttöystävänsä, koska hän piti tälle ovea auki. Mutta kun suomalaisen Lauran aviomies piti ovea auki suomalaisnaiselle, hän sai vastaukseksi: Mitä sä kuvittelet tekeväs?

Ranskalaisille oven auki pitäminen ei kuitenkaan liittynyt sukupuoleen, vaan myös miehet odottivat, että heille pidetään ovea auki. Ranskalaisten mielestä oven auki pitäminen ei ollut pelkästään ritarillisuutta vaan sitä, ettei Suomessa huomata takana kulkevaa ihmistä.

Ranskalaisille oven avaaminen tuntui tulevan selkärangasta: esimerkiksi Rebecca totesi, että hänelle on mahdotonta olla pitämättä ovea auki takana tulevalle. Koska hänelle itselleen ei kuitenkaan Suomessa välttämättä pidetty ovea auki, Philippe ehdotti, että Rebecca oppii liukumaan kahden oven välistä.

Miksi suomalaiset eivät aina pidä ovea auki?

Fokusryhmätutkimukseni osoitti, että kohteliaisuuden moraalinen pohja on Suomessa ja Ranskassa vastakkainen: Suomessa pidetään kohteliaana toisen ihmisen reviirin kunnioittamista, kun taas Ranskassa pidetään kohteliaana toiseen ihmiseen reagoimista, joko sanalla tai eleellä. Suomalainen Maria totesi suomalaisista ja ovista näin: Ne elää siin omassa kuplas, ne ei oo epäkohteliaita. Niille ei tuu mieleenkää et joku voi tulla takaa.

Mahdollisena syynä nousi esiin myös feminismi. Ranskalaiselle Marielle oli kerrottu, että feminismi esti oven avaamisen, jotta nainen ei tuntisi itseään alempiarvoiseksi.

Suomessa pitkään asuvat ranskalaiset olivat kuitenkin huomanneet, että Suomessa on alettu reagoida entistä enemmän toisiin ihmisiin ja myös ovia pidettiin enemmän auki. Ranskalaiset kokivat, että suomalaiset ovat saaneet vaikutteita ulkomailta ja huomanneet, että monissa tilanteissa voisi reagoida jotenkin. Ranskalaisten mielestä Suomessa ovea pitävät auki erityisesti kolmekymppiset miehet.

Suomalainen kohteliaisuus on tällä hetkellä murroksessa. Monet kokevat, että toiseen ihmiseen reagointi tuo iloa ja hyvää mieltä arkeen. On mahdollista, että suomalainen kohteliaisuus ei tulevaisuudessa perustu yhtä paljon reviirin kunnioittamiseen kuin nykyään.

Vaikka osa ranskalaisista koki järkytyksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta oleskelunsa alussa, monet oppivat arvostamaan sitä, että Suomessa annetaan tilaa toiselle ihmiselle. Useat suomalaisille tavoille oppineet ranskalaiset pitivät lähtökulttuurinsa jäseniä tungettelevina, kun he vierailivat Ranskassa.

Aina ei kyse ollut oppimisprosessista, vaan osa ranskalaisista koki olleensa käytökseltään erilaisia jo Ranskassa asuessaan. Nämä ranskalaiset löysivät Suomesta kodin, joka vastasi Ranskaa paremmin tapakulttuuria, jonka mukaan he haluavat elää.

Meidän suomalaisten ei ole syytä kokea alemmuutta kohteliaisuudestamme. Mutta jos seuraavan kerran ovesta kävellessäsi kurkkaat, tuleeko joku takaasi ja pidät tälle ovea auki, saatat ilahduttaa toisen ihmisen päivää – oli takana tuleva sitten suomalainen, ranskalainen tai kotoisin jostakin muusta kulttuurista.  

Ovi Marseillessa. Kuva: Johanna Isosävi.

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Johanna Isosävi

Ranskan kielen dosentti Johanna Isosävi työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut artikkeleja ja teoksia erityisesti puhuttelun ja kohteliaisuuden alalta. Isosävin uusin teos Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta ilmestyi vuonna 2023 SKS:n Tietolipas-sarjassa ja on avoimesti saatavilla.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Johanna Isosäven blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

17.5.2024 - Blogi

The Kalevala – Living Epic Heritage

16.5.2024 - Uutiset 2

SKS:n vastaajaverkosto esittäytyy: Jorma Aaltoselle mieluisia kirjoitusaiheita ovat mökkeily ja kasvit

8.5.2024 - Blogi

Miksi keräämme muistitietoa syntymäpäivistä?