”Se on totinen kun kissan kylvettäjä.”
Reaktioiden lukumäärä: 0
Kommenttien lukumäärä: 0
Tänään 8.8. vietetään kansainvälistä kissanpäivää.
Kissan ensisijaisena tehtävänä kotitalouksissa on aiemmin ollut pitää kurissa viljaa ja muita elintarvikkeita verottava jyrsijäkanta. Nykyisin kissojen toimenkuva on muuttunut ja niiden pääasiallisin tehtäväkenttä sijaitsee ihmisen asunnon välittömässä läheisyydessä, jossa niiden toivotaan tuottavan meille iloa, lämpöä ja mielihyvää, joko läsnäolollaan tai sosiaalisen median videoiden välityksellä.
Myös entisajan kotipiirissä metsästävää kissaa on tarkkailtu, ihailtu, palvottu, pelätty ja yritetty ymmärtää. Sen käytökseen, ulkonäköön ja yliluonnollisiin voimiin liittyvä kansanperinne onkin laajaa ja monipuolista. Entä mitä SKS:n arkiston perinnelajikortistot osaavat kertoa meille kissasta?
Ensinnäkin meidän on hyvä ymmärtää, mistä kaikki sai alkunsa:
Jumala ja piru keskustelivat. Piru sanoi Jumalalle: ”Minä teen hytteröisen, joka syöpi viljan.” Jumala sanoi: ”Minäpä teen katteroisen, joka syöpi hytteröisen.”
Viiliäinen, Saul H. TK 116:101. – Nurmes, Porokylä.
Kissan todellisesta luojasta on silti liikkeellä keskenään ristiriitaisia näkemyksiä:
Piru teki kissan häntää. Venytti ja aina muutti käsiään hokien: ”mitenkä pitkäks jätetään, mitenkä pitkäks jätetään.” Jokaiselle kouranmuutolle häntään jäi juomu. Viimen sujautti pitempään ja sanoi: ”olkoon noin pitkä.” Hännän nenään jäi pitemmätti mustaksi.
Tiitinen, Martti 3245.1937. – Kertoi Maria Tiitinen, s. 1864 Pielavedellä.
Koska kissa on itsenäinen ja neuvokas eläin, se on myös itse korjaillut luomistyönsä tulosta:
Kissa, joka syntymästään on sokea, lähti ennen kerran praasniekoille. Mutta eihän se miten saattanut matkustaa, kun ei silmiä ole. Sen takia pyysi kissa vaskitsilta silmiä lainaksi, ja vaskitsi lainasikin ne hänelle mielellään. Mutta kun kissa palasi praasniekalta, ei se antanutkaan silmiä takaisin vaskitsille, ja siitä syystä vaskitsi jäi sokeaksi. Että kissalla on vaskitsin silmät, näkyy siitäkin, että sen silmät kiiluvat pimeässä, kiiluvat aivan vasken väriseltä.
Toiviainen, Eino 21.1935. – Kertoi Jaakko Kämäläinen, 52v, Rajaselkä.
Kissa on myös ottanut opikseen virheistään:
Kerran sai kissa linnun kiinni ja rupesi sitä syömään. Mutta silloin lintu sanoi että tavallisestihan aina ensin silmät pestään ja vasta sitten syödään. Silloin rupesi kissa pesemään silmiään ja lintu pääsi sillä aikaa karkuun. Siitä lähtien on kissa pessyt silmänsä vasta syötyään.
Lappalainen, Lauri KT 240:121. – Kertoi maanviljelijän leski Miina Lappalainen, s. 1879 Heinäveden Sarvikummussa.
Kissan ulkonäön uskottiin kertovan sen ominaisuuksista. Mustassa kissassa on maagista voimaa, jota voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kansanlääkinnässä. Kolmivärisen kissan purema on myrkyllinen, kun taas muiden kissojen purema on suhteellisen vaaraton (Paulaharju, Samuli 3024.1907). Punainen kissa on mitä ilmeisimmin ollut myös jotensakin konstikas:
Luonto on kuin punaisella kissalla.
Heimonen, Anni KT 88:465. – Tervo.
Hyvän hiirikissan saattoi tunnistaa mm. pitkästä hännästä ja metsästysominaisuuksia voitiin yrittää parantaa kissaa hankittaessa:
Kissanpojan hinnaksi oli ennen aina tapana antaa neula. Sitten tuli kissasta sukkela.
Laiho, Lauri 151.1933. – Kurkijoki.
Hyvää kissaa tuli kohdella oikein:
Kissaa ei saanut milloinkaan häntään koskettaa, sillä se oppii siitä varastamaan.
Pispanen, Toivo KT 66:12. – Kivijärvi.
Kissa jos menee pöyvälle muata, sen pitää suaha olla rauhassa. Se korjovvaa hevoslykkyy.
Lasanen, Pekka KRK 162.273. – Valtimo.
Motivaatioksi kissan hyvälle kohtelulle mainitaan kissan ylhäinen suojelija tai hyvän onnen tavoittelu:
Meijän mummo aina sanoi: ”Kissaa ei saa potkia, kissa kielii Jumalalle.”
Mannonen, Ulla 287.1937. – Koivisto.
Jos kissa kohdellaan talossa hyvin, tua se hyvän rikastumisen onnen.
Laihinen, Kalle KRK 7:8. – Karjala T.l.
Huonolla kohtelulla kissa saatettiin pilata, eli viedä sen kyky suoriutua tehtävästään. Esimerkiksi kateellinen naapuri tai ymmärtämätön lapsi, on voinut tärvellä hyvänkin hiirikissan:
Miten kissan saap pilatuksi? Sannoit´vanhat että kissalle ei huoli muuta kuin vähäsen lyhentää viiksen kärkiä, niin se ei ennää saa hiiriä kiine, sanoit kissa tuntoo hiire hajun viiksillään.
Ulla Mannonen 9900.1938. – Kertoi R. Reinikainen, 56 v. Valkeasaari.
Kissaa tuli siis kohdella hyvin, mutta silti kissojen tappamiseen liittyvää perinnettä on surullisen paljon.
Aikana, jolloin kissoja ei leikattu ja ne saivat liikkua aivan vapaasti, pentueita syntyi paljon. Niinpä ainoa kissojen määrää rajoittava toimi oli tappaa syntyneet kissanpennut jo pieninä. Perinnekortistojen aineistoissa varoitellaan, ettei kissaa saa tappaa pyssyllä, sillä silloin pyssy pahenee niin ettei sillä saa lintuja. Muitakin kieltoja annetaan:
Naiset eivät saa tappaa kissaa, se vie talosta lammaslykyn, niin että lampaat tulee pyörivään tautiin ja saattavat kuollakin siihen, jos ei saa apua joltain tietäjältä.
Mannonen, Ulla KRK 129:856. – Koivisto.
Omasta lapsuudestani 1970-luvun maaseudulta pystyin palauttamaan peräti kolme erilaista tapaa, miten suloiset kissanpennut saa hengiltä. Kuulemani järkytti minua silloin ja järkyttää vieläkin. Silti vielä enemmän järkyttää se, että edelleen löytyy ihmisiä, joiden mielestä kesäkissan ottaminen kuulostaa hyvältä idealta.
Sitä en ihmettele, että ”vanhaan aikaan” kissa on ollut liki välttämättömyys. Kukapa ei haluaisi itselleen niin ihmeellisen monitaitoista olentoa, joka pystyy muun muassa ennustamaan tulevia tapahtumia.
Kun kissa hyppii, remuaa ja on leikkisällä tuulella, tulee varmasti paha ilma. Talvella lumipyry, kesällä sade.
Mäenpää, Urho KT 172:165. – Töysä.
Jos kissa pesee silmiänsä niin se tietää tulevan vieraita, ja jos vetää käpälällänsä oikein korvan takaa niin tulee pitkämatkaisia vieraita, ja jos vielä lipoo huuliansa, tulee herrasväkee.
Juho Tyyskä b)2897.1911. – Askola.
Jos kissa makaa lattialla poikittain, tulee kuolonsanomia.
Rossi, Leena KRK 117.92. – Kuopio.
Paljon muitakin hyvään tai huonoon onneen liittyviä asioita liitetään kissan läsnäoloon. Matkalle lähtijän edellä tien yli juokseva musta kissa tietää epäonnea. (Nissinen, Armas KRK 107.159.) Jos kissan kuullen puhutaan jostakin aikeesta, se ei tule onnistumaan (Kontkanen, Viljo b) 418.1936.) Toisaalta joidenkin kertojien mukaan pelkkä kissan olemassaolo riittää tuomaan taloon hyvää onnea. Kun kissaa pidetään hyvänä, talon muutkin eläimet menestyvät ja voivat hyvin.
Kissa on väekäs eli sillä on yliluonnollista voimaa. Kokonaan mustan kissan avulla saattoi ihminen muuttua itse näkymättömäksi (Laitala, Jenny KT 170:28.). Kissan väkeä on käytetty myös kansanlääkinnässä. Näärännäppy paranee silmästä, kun sitä hivelee kissan hännällä (Tirkkonen, Väinö KRK 122.41.) ja lapsen yökastelu parani syöttämällä lapselle mustan kissan munat. (Oksman, Juho KRK 111:1298.)
Eläinten lääkinnässä kissaa ei ole onneksi tarvinnut vahingoittaa:
Jos lehmä on syönyt hiirenpesän ruuissa ja tullut kipeäksi sekä syömättömäksi, niin on otettava talon vanhin kissa, jolla raavitaan lehmän selkää, pääsee lehmä hiiren vihoista.
Ojamies, Martti KRK 81:25. – Mäntyharju.
Jos kissa puri ihmistä, siihenkin löytyi apu kissasta itsestään:
Varmaan paranoo kissan hampaan jälet jos soap kissan haavan purra kun ottoo ja purra kissan kynttä ja sitä sylykee panna heti. Sittä jos kissa kynsii niin sama taika on kynnen jälellekin tehtävä.
Tikkanen, Antti 449.1903. – Kertoi Risto Korhonen 84v. Kiuruvesi.
Kaikkea kissakaan ei osaa parantaa, mutta käytöksellään se voi kertoa, miten sairaan terveydentila tulee kehittymään:
Jos kissa menee sairaan vuoteelle, paranee tämä taudistaan. Jos kissa karttaa sairasvuodetta, johtaa tauti kuolemaan.
Penttinen, Hilja KT 79:164. – Anttola.
Kissasta on toki löytynyt aihetta myös kevyempään viihteeseen ja pienfolkloreen, arvoituksiin, sananlaskuihin, loruihin ja lauluihin. Joskus aiheet ovat olleet kaksimielisiä ja joskus vain arkisia havaintoja:
Kun kissaa silittää, saa karvat palkakseen.
Kauppinen, Joh. 162.1911. – Impilahti.
Musta kissa on uunissa, kun puut eivät ole syttyneet.
Linni, Eevi KRK 128.33. – Jaakkima.
Lapsia on opetettu elämään sovussa kissojen kanssa ja kohtelemaan niitä kauniisti. Silti tämän lorun rivien välistä kurkistaa hieman levottoman ja ärtyneen oloinen kissa:
Näytä, näytä, kissa kulta, kuinka Matti/tai joku muu/ niittää.
Sanotaan lapsille kissaa silittäessä. Hännällään kissaa sitten näyttää kuinka Matti tai Paavo niittää.
Kaarle Laitakari KRK 33:473. – Kertoi Aapeli Mäkelä 80v. Mouhijärvi.
Kaikki edellä mainitut havainnot kissasta osoittavat kuinka salaperäinen ja kiinnostava olento se on. Niinpä kissan puhetta on myös yritetty ymmärtää, mutta valitettavasti kissalla ei ole ollut mitään kovin kiinnostavaa tai syvällistä sanottavaa:
Kissan kehruuäänistä matkittiin: ”Orsii parsii, ahilauvan alasii”
Moilanen, M. KRK 146.516 – Sortavala.
Kun koira ajaa kissan nurkalle, niin silloin kissa naukuu surkeasti: ”käet raokijaa”[raukeaa = irtoaa]
Peltomaa, L. 150.1937 – Pyhäjärvi, Ol.
Kaikki edellä olleet lainaukset löytyvät SKS:n arkiston kansanperinteen kokoelman perinnelajikortistoista. Kissoihin liittyvää perinnettä on kerätty myös uudempien muistitietokeruiden avulla. Niitä ei tätä tekstiä kirjoittaessa ole käytetty. Olisi varmasti kannattanut. Kortistojen aineistoissa kun vaietaan lähes täydellisesti siitä, miten suuren ja tärkeän tassunjäljen kissa jättää ihmisen elämään. Entisestä hiirenmetsästäjästä on tullut nykyaikainen hoivamestari, joka ylläpitää ympäristömme estetiikkaa ja tarjoaa lempeää läheisyyttä ja ystävyyttä. Kansainvälisen kissanpäivän tarkoituksena on jo vuodesta 1958 lähtien ollut muistuttaa ihmisiä kissojen hyvinvoinnin tärkeydestä. Pidetään yhdessä huolta pienestä ystävästämme, joka valtaosan aikaa tuottaa meille niin paljon onnea ja iloa:
Se on totinen kun kissan kylvettäjä.
Räsänen, Otto KRK 118:1334. – Tuusniemi.
***
Käytetyt lainaukset on poimittu seuraavista perinnelajikortistoista: Arvoitukset, Eläinperinne, Kansanlaulut, Kansanlääkintä, Kansanusko, Lastenpelotukset, Leikit, Luonnonäänten jäljittelyt, Sadut, Sananparret, Syntytarinat ja Uskomustarinat.
Tuoreempaa aineistoa löytyy 2014–2015 järjestetystä keruusta ”Kissa, koira, hevonen – eläin perheenjäsenenä”, joka pitää sisällään kaikenlaista kerrontaa koti- ja lemmikkieläimistä ja ihmisen suhteesta niihin. Keruuesite (PDF), Keruun tulokset (PDF).
Kissaperinne -kyselyyn kertyi vuonna 1980 aineistoa yhteensä 221 sivua. Vuotta aikaisemmin kerättiin kissakaskuja.
Molempien keruiden aineisto on vapaasti asiakkaiden käytettävissä. Otahan yhteyttä arkiston asiakaspalveluun: arkisto@finlit.fi
Tapani Veistola
–08.08.2025
17:08