Lammas o hyvä tyhmänäin

Ida Hellstöm-Manninen ja lammas portailla. Manninen-suvun arkisto, SKS KIA.

1980-luvun alun Vantaan lähiössä lampaat eivät olleet enää arkista kuvastoa, joten silloin riimiteltiin ”Anna anteeks, luulin sua vanteeks”. Enpä lapsena tuota hokiessani tiennyt kuinka pitkät juuret hokemalla oli:

Anna anteeks, minä luulin lampaaks.

Kontiolahti. Räty, A.J. VK 84:2.1891.


Anna anteeksi luulin lampaaksi.

Reisijärvi. Vaasan suom.lyseon konventti IV:12.1888.

SKS:n arkiston perinnelajikortistoista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista tietoa lampaasta.

Lammas vaatettaa ja ruokkii meitä. Samaan aikaan se on säyseä ja kiltti.

Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase.

Nivala. Vaasan suomalaisen lyseon konventti XIV:43.1889.


Lammas o lauhkia elläin, se ei pure eikä potki.

Muolaa. V.R.Tujunen KJ 27:10173.1957.

Lampaan hyvät ominaisuudet on pantu merkille kautta Suomen ja osaa niistä on toivottu voitavan siirtää eteenpäin ihmiseen. Ainakin joidenkin kohdalla se olisi yhä tarpeen.

Ei ole sitäkään lampaan maidolla juotettu, sanotaan äksystä ihmisestä.

Nurmes. Hämeenlinnan alakansakouluseminaari 26589.1944.

Lampaan avulla oli mahdollisuus päästä esimerkiksi käsiksi isoihin rahoihin:

Piti käydä yhdeksänä eri yönä yhdä eri monessa talossa, lampaan päitä keritsemässä. Ja sitten täytyi ottaa koiranvilloja sekaan ja ne laittaa langoiksi ja kutottiin paita. Kun se pantiin päälle, niin voi muuttaa muotonsa, minkä näköiseksi halutti. Sai muka pankkivirkailijat lumotuksi niin, että voi ottaa rahaa sieltä näiden huomaamatta.

Varpaisjärvi. Heiskanen, Taavetti KRK 92:2.

Lammaslykyn kasvattamiseen kuuluu yritykset lisätä lampaiden lukumäärää.

Ruualta päästyä piti vaikka kuinka vähäksi aikaa heittäytyä pitkälleen lepäämään. Sitten uskottiin loistavan (menestyvän) lapsi- ja lammaslaumat ja sikiävän sianporsaat. Siksi pidettiin vanhaan aikaan tärkeänä ruualta päästyä pitkällään lepäämistä.

Sortavala. Hyvärinen, Juho 1232.1937.

Amalia Stepanova ja lampaat, Inkeri 1992. Kuva Anneli Asplund, SKS KRA.

Lammasonnella saatettiin tarkoittaa sekä jatkuvasti kasvavaa lammaslaumaa, että lampaita, jotka tuottavat hyvin villaa. Kumpaakin kannatti tavoitella ja koska onnea katsottiin olevan vain vakiomäärä, kannatti lisäonnea vohkia toiselta.

Villalykky saadaan toiselta itselle, kolomesta kohti lampaan selästä villoja salaa otettava ja pantava vaskipään linkkuveitsen väliin.

Karttula. Matilainen, T. b) 80.1898. Kertoja: Ulla Savolainen, 35v. Nuutilan kylästä.

Villoja vaihtaissa ja myyvessä ei pitäis kinastella eikä tinkijä. Jos tinki ja kinno niin lammas lykky männö.

Juva, Purhola. Pasanen, T. 247.1899. Kertoja: Antti Venäläinen 57v.

Kun ei anna keruu eukoille villan keruuta, niin kuolee lampaan vuonat. Sattuu nimittäin sellaisia eukkoja, jotka saavat aikaan, ettei lampaista ole hyvää kellekään.

Juva. Hytönen, V. 163.1899. Kertoja: Ulla Häkkinen, 64v.

Usein yritettiin myös vaikuttaa siihen, minkä väristä villaa lampaista saataisiin:

Joulupäivänä jos tuvan uunia lämmitettäessä uuniin valittiin valkoisia halkoja, niin kevättalvella lampaat tekivät valkeita vuonia. Jos taas uuniin pantiin vanhoja mustuneita halkoja, niin lampaat tekivät mustia vuonia. Uskomusta on pidetty varmana vanhaan aikaan.

Sortavala. Hyvärinen, Juho 1231.1937.

 Lampaan villan väri on nimittäin ollut monella tapaa merkityksellinen asia.

Jos lammas poiki kirjavan karitsan, tiesi se kuolemaa lampaan omistajalle.

Mouhijärvi. Heinäkoski, Aili 370.1937.

Lampaan keritseminen on ollut oma puuhansa ja siihen löytyy monenlaisia konsteja ja ohjeita. Osa ohjeista on saatu suoraan lampaiden itsensä suusta.

Kun lammasta keritessä ensimmäisen villatukon panee persiensä alle, ei lammas potki.

Saarijärvi. Harju, Otto. KRK 71:1066.1936. Kertoja: Eeva Hänninen, 78v.


Lampaat on pestävät perjantaina ja kerittävät keskiviikkona eikä takiväivinä ettei tulisi takkuinen eli lyhyt villa. – Huomaa päivien nimet: maanantaki, tiistaki, torstaki, perjantaki, lauantaki, sunnuntaki.

Laihia. Kontkanen, Juho b) 130.1887.


Elä päätäni keritte, eläkä alta poloven jalakojani (Lammas sanoo keritsijälle)

Ylikiiminki. Perälä, Yrjö 154.1952.

Jotkut lampaat ovat olleet suorastaan dramaattisia ohjeissaan.

”Jos pääni kerit, en päivääkään elä”

Urjala. Vuorela, Oili KRK 68:29.1936.

Olisiko lampaan dramaattisuus syynä seuraavaan ohjeeseen:

Jos illallista syödessä sattui niin, että leipä sattui loppumaan vähän kesken illallista, niin kokonaista leipää ei pitänyt alottaa yötä vasten. Jos alotti leivän lampaat eivät saaneet yöllä hyvästi nukkua. Siksi varottiin aina ettei täyttä eli kokonaista leipää alotettu myöhään, illallisen lopussa.

Sortavala. Hyvärinen, Juho 1082.1937.

Lammaslauma, Kalmo, Kurikka 1939. Kuva Samuli Paulaharju, SKS KRA.

Tämä herättää kysymyksiä. Kuinka se, että illalla on aloiteltu uutta leipää siis vaikuttaa lampaiden unensaantiin? Onko siihen uskottu oikeasti, vai onko se vain ollut tekosyy, jolla on yritetty vähentää leivänkulutusta? Onko uskomus saanut alkunsa silloin, kun lampaat vielä asuivat talvisin samassa tilassa ihmisten kanssa, jolloin ne olisivat havahtuneet leikattavan leivän tuoksuun, eivätkä sitten enää olisi asettuneet rauhassa nukkumaan? Arvailla sopii, mutta on mukava ajatella, että lampaiden unta olisi haluttu varjella. Tämän ajatuksen tosin romuttaa muistiinpano Hirvensalmelta, jonka mukaan ei ole kyse huomaavaisuudesta, vaan silkasta oman edun tavoittelusta.

Kun myöhään syödään illasta, ei aloiteta enää leipää; jos niin tehtäisiin, eivät lampaat sikiäisi.

Hirvensalmi. Kaukonen, Katri 1617.1937.

Ei lammas ihan virheetön sekään ole ja lampaan heikkoudet on toki pantu merkille:

Paa lammas kaalmaata, koira makkara vahiks.

Uusikirkko. Paulaharju,Samuli 1379.1904.

Ja taitaa siinä olla hieman näsäviisaudenkin vikaa:

Lammas sanoo: ”Olisit vetänyt haravata perässäs, niin ei olis tarvinnut tappaa.” Sillä tarkoitetaan sitä, että lampaan talviruuan saa kerätyksi, kun heinäaikana vetää haravaa perässään.

Saarijärvi. Harju, Otto 991.1938. Kertoja: Taavetti Päivärinta. s.1851.

Lammas on elänyt suuren osan vuodesta luonnon ravinnon armoilla ja on samalla ollut alituisessa vaarassa päätyä metsän petojen ravinnoksi. Kuinka tämä hyvä ja hyödyllinen eläin on sitten pidetty turvassa? Onneksi tähän on löytynyt toimivat konstit ja lampaat ovat saaneet einehtiä rauhassa ja palata illalla ehjänä kotiin.

Ukko ylinen Luoja, pilven päällinen Jumala, lampaani susilta suoja, johda terveinä kotihin, määkyellen kartanolle.

Nousiainen. Leivo, Frans 2471.1937.


Lampaat tulevat hyvin kotiin, kun syöttää niille muruja äijynpäivänä ja jyrrinpäivänä.

Vieljärvi, Pihtilahti. Railonsala, Artturi 3589.1947. Kertoja: Maria Väisänen.

Nykyisten susikeskustelujen aikana on hyvä muistaa, että aiemmin myös vapaana kulkevat koirat saattoivat olla vaaraksi kotieläimille.

Kun keväällä lasketaan lampaat ulos, niin on ne päästettävä menemään jalkojensa välistä. Silloin ei niille kesän mittaan tee koirat ja sudet mitään pahaa.

Jalasjärvi. Siirto-Rajala, Jussi. KT 177:16.1938.

Marina Takalo kotonaan Kuusamossa, kuvattu lammaskarsinassa, kuvaaja Juha Pentikäinen noin v. 1960, SKS KRA.

Lampaiden vuodenkiertoonhan on liittynyt myös jokasyksyinen teurastuksen uhka. Eläimille talvikaudeksi varattavan ravinnon kokoamisessa oli iso työ ja mitä vähemmän oli kotieläimiä, sitä enemmän voitiin työvoimaa käyttää muuhun kuin eläinten rehun keräämiseen. Onneksi lampaat tulivat toimeen vähällä. Niukkuuden aikoina tällainen joustava vähään tyytyväinen eläin on ollut helpotus.

Paimenmäki on saaristossa ja saanut nimen siitä, että mäellä on keväällä pälvessa paimennettu ennen usein koko kylän lampaita. Kun muualla on ollut vielä paljonkin lunta, on mäki ollut vapaa jo aikaisin siitä ja kun rehut lampailta olivat loppuneet, vietiin niitä pälveen, jossa paimennettiin.

Sortavala. Moilanen, Matti 3818.1937.

Seuraava muistiinpano on saanut arkistossa leimakseen ”Epäaitoa?”. Sanonta on siitä huolimatta mielenkiintoinen. Hyvän lampaan ominaisuudet täyttyvät, vaikka sitä pidettäisiin tyhmänäkin. Sen sijaan köyhtyneet rikkaat ovat yhtä ylpeitä kun rikkaina ollessaan.

Lammas o hyvä tyhmänäin rikas o ylpii köyhänäi.

Jämsä, Nieminen, Väinö 692.1916. (Epäaitoa?)

Lisää aitoa ja epäaitoakin, mutta silti loputtoman kiehtovaa, perinnettä löytyy SKS:n arkiston perinnelajikortistoista ja muista perinteen kokoelmien aineistoista.

****

Käytetyt lainaukset on poimittu seuraavista SKS:n arkiston perinnelajikortistoista: Arvoitukset, Eläinperinne, Kansanlääkintä, Kansanusko, Luonnonäänten jäljittelyt, Sananparret, Syntytarinat ja Uskomustarinat.

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Helga Tahvanainen

Helga Tahvanainen työskentelee arkistotutkijana SKS:n arkistossa.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Helga Tahvanaisen blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

19.5.2026 - Uutiset 3

FT Jyrki Nissi SKS:n yleisötyön asiantuntijaksi

19.5.2026 - Kirjatiedotteet

Uutuuskirja: Kalle Päätalon teokset avaavat poikkeuksellisen laajan näkymän suomalaisen yhteiskunnan muutokseen

13.5.2026 - Uutiset

SKS hakee tutkijaa