Soturinaisen kasvot tuhannen vuoden takaa

Yleisen mielikuvan mukaan viikinkiajalla miehet ryöstelivät ja taistelivat naisten odottaessa kiltisti kotona aitanavaimet vyöstä roikkuen. Tätä mielikuvaa on ahkerasti kyseenalaistettu viime vuosina tuoreimmassa tutkimuksessa. Viimeisin uutinen viikinkiajan skandinaavisista soturinaisista kaikui marraskuun alussa Norjasta. Solørin viikinkiaikaiselta hautausmaalta löytyi jo vuonna 1900 noin 19-20 vuotiaan, 155 senttiä pitkän naisen luuranko, joka oli haudattu aseiden kanssa. Naisen kanssa samaan hautaan oli aseteltu miekka, nuolia, keihäs ja kirves, minkä lisäksi kallossa oli suuri lyöntijälki. Naisen pää lepäsi kilven päällä. Koska kyseessä oli nainen, ei hautaa aluksi pidetty soturihautana. Vuosisadan alussa yleinen mielikuva hampaisiin asti aseistetuista viikingeistä oli hyvin miehinen eikä haudasta löytynyt soturinainen istunut tähän käsitykseen. Ajateltiin, että miehen haudasta löytyy aseita ja naisen koruja eikä asiassa ollut mitään epäselvyyttä ilmeisestä arkeologisesta todistusaineistosta huolimatta.

Nyt tämän haudasta löydetyn naisen kasvot on rekonstruoitu National Geographicin dokumenttia Viking Warrior Women varten. Tutkijat lisäsivät kallon päälle digitaalisesti lihaskerroksia ja viimeiseksi ihokerroksen, kunnes tuhat vuotta sitten eläneen naisen kasvonpiirteet paljastuivat. Samalla havaittiin, että otsassa oleva, jo hieman parantunut haava vastasi miekaniskusta syntynyttä jälkeä. Nainen oli siis ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ollut osallisena taistelussa. Tutkijat eivät kuitenkaan ole varmoja, oliko otsan haava naisen lopullinen kuolinsyy. Joka tapauksessa kyseessä on ensimmäinen todistetusti taistelussa haavoittuneen viikinkiaikaisen naisen hauta. Kun tähän yhdistetään hauta-antimet, voidaan todeta kyseessä olleen todennäköisesti eläessään taistelemiseen harjaantuneen naisen.

Uudet tutkimukset herättävät kysymyksiä liittyen muihinkin vuosisadan alussa löydettyihin viikinkiaikaisiin hautoihin. Esimerkiksi eräs kuuluisimmista viikinkiaikaisista hautauksista, Norjasta löytynyt Osebergin laiva, sisälsi kahden naisen jäänteet, jotka oli haudattu erittäin rikkaasti. Hautaesineistä löytyi muun muassa kuvallisia esityksiä naisista, jotka pitelivät aseita. Aikaisemmin nämä kuvat aseistautuneista naisista on tulkittu yleisesti ottaen valkyrioiksi, mutta mahdollisesti myös viikinkiaikaista kuvallista ilmaisua joudutaan lähivuosina tarkastelemaan uudelleen.

Jo 1200-luvulla tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kirjoitti, että aikaisemmin Tanskassa on ollut soturinaisia ja kilpineitoja, jotka eivät ole epäröineet tarttua aseisiin. Saxon mukaan näitä naisia ei kuitenkaan enää löytynyt hänen omana aikanaan 1200-luvulla. Muutkin keskiaikaiset kirjalliset lähteet kertovat soturinaisista, mutta tähän asti nämä naiset on tulkittu fantasia-aihelmiksi. Vuonna 2017 vastaavanlaisia uutisia kuin nyt Norjasta saatiin Ruotsin Birkasta, josta löytynyt viikinkiaikainen runsaiden sotavarustusten kanssa haudattu vainaja osoittautui naiseksi. Tälläkin hetkellä pohjoismaiset tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä selvittääkseen viikinkiaikaisista haudoista löydetystä DNA:sta haudattujen henkilöiden elämänhistoriaa kuten heidän ruokavaliotaan, biologista sukupuoltaan ja sairastettuja tauteja. Todennäköisesti lähivuosina saamme lukea lisää uuden teknologian käytön myötä viikinkiaikaisista naisista, jotka eivät ole pelänneet tarttua aseisiin ja taistella miesten rinnalla.

Saxo Grammaticus: History of the Danes. Books I-IX. Hilda Ellis Davidson ja Peter Fisher (käänt.) 2008. Cambridge, Boydell & Brewer Ltd.
Er dette ansiktet til den første vikingkvinna med ein kampskade? Framtida.no 6.11.2019.
Female warriors in the Viking Age. UiO: Museum of Cultural History 8.11.2019.
Meet Erika the Red: Viking women were warriors too, say scientists. The Guardian 2.11.2019.