Struven kolmiomittausketju – hohtava helmi Unescon maailmanperintökohteiden joukossa

Onneksi olkoon, olet saanut perintöjä!

Eikä ihan mitä tahansa perintöjä, vaan maailmanperintöjä. Näistä perintöosuuksista ei tarvitse maksaa veroja eikä kantaa huolta omistusoikeuden siirtymisistä. Maailmanperinnöt kuuluvat ihan meille kaikille ja meillä on oikeus käyttää niitä yhdenvertaisesti ja globaalisti, tunnistaen niiden erityisyys ja ainutlaatuisuus. Onkin sanottu, että jos maailmasta häviäisi kaikki muu paitsi maailmanperintökohteet, näiden valikoitujen kohteiden avulla voitaisiin ilmentää se inhimillinen, kulttuurinen pääoma ja osaaminen sekä ihmisen luontoyhteys, jonka varaan on rakennettu ja josta on ammennettu voimavaroja ikimuistoisen ajan.

Unescon maailmanperintölistalle on otettu vuodesta 1972 lähtien kohteita, joilla on merkittävä arvo ainutlaatuisina kulttuuri- ja luonnonperintökohteina. Yli 1150 kohdetta sijaitsee kaikkiaan noin 200 valtiossa. Perintökohteiden vaaliminen alkuperäisinä ja autenttisina on koko ihmiskunnan kunnia-asia. Näiden valikoitujen kohteiden avulla meille välittyy tietoa, taitoa, käsityksiä ja perinteitä –erilaisia taustoja ja toivottavasti myös ymmärrystä nykyiselle, modernille elämänmenolle.

Suomessa Unescon maailmanperintökohteita on tällä hetkellä seitsemän. Listalle pääseminen on pitkällisen prosessin tulos, jonka aikana kohteen aitous ja merkittävyys mm. tieteen ja kulttuurin saralla punnitaan tarkasti. Eikä maailmanperintölistalla pysyminenkään ole mikään itsestäänselvyys. Mediassa on käsitelty Liverpoolin sataman maailmanperintöstatuksen poistumista jalkapallostadionin rakentamisen takia. Myös Suomessa kohteen vaarantumisen ilmiö on tunnistettu, sillä maailmanperintökohde Vanha Rauma kipuilee vastaavalla tavalla: moderni kauppakeskus uhmaa vanhaa puukaupunki-idylliä. Monet muutkin hankkeet voivat varjostaa kohteita, esimerkiksi sinänsä halutut tuulivoimalapuistot luovat massiivisina luomuksina varjon autenttisesti säilytetyn kohteen ylle. Myös sota, ilmastonmuutos ja luontokato ovat äärimmäisiä ilmiöitä, jotka vaikuttavat maailmanperintökohteiden olemassaoloon ja niiden säilymiseen tuleville sukupolville.

Vanhan Rauman lisäksi Unescon maailmanperintökohteita Suomessa ovat Suomenlinna Helsingissä, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa, Rauman Sammallahdenmäen röykkiökalmisto, Struven kolmiomittausketju yhdessä 9 muun valtion kanssa ja Merenkurkun saaristo. Uusina kohteina listalle pääsyä odottavat Alvar Aallon rakennusarkkitehtuuri ja Saimaan norppasaaristo.

Mikä on Struven ketju?

Kaikki Struven pisteet Suomessa. Kuva: Maanmittauslaitos.

Struven ketju on jättimäinen mittanauha, jonka avulla varmistettiin maapallon muoto ja koko 1800-luvulla.

Teknis-tieteellinen maailmanperintökohde Struven kolmiomittausketju on samaan aikaan hyvinkin abstrakti kohde ja kuitenkin monille arjessa tuttu taustavaikuttaja. Aikoinaan mitatulla kolmiomittausketjulla (v.1816–1855) määritettiin maapallon meridiaanikaaren pituutta. Mittaukset ulottuivat Mustaltamereltä Jäämerelle, yhteensä 2820 km:n matkan pituisesti.

Kolmiomittaus on koulustakin tuttua geometriaa; kun tunnetaan kolmion yhden sivun pituus, voidaan kahden muun sivun pituudet laskea kolmion kulmien avulla.

Kolmioverkko on siis joukko pisteitä, jotka muodostavat kolmioita. Ketjun mittakaavan määritys tapahtui ns. perusviivojen, muutamien kilometrien pituisten suorien avulla. Ketjun todellinen sijainti ja asento suhteessa Maan pintaan saatiin tähtitieteellisistä paikanmäärityksistä.

Tämä perustavanlaatuinen 40-vuotinen mittaus on mahdollistanut nykymuotoisen kartoituksen ja paikantamisen. Ilman näitä ja jo aiempien mittausretkikuntien tai historiallisten painovoimamittauksien tuloksia nykymuotoisen paikannuksen ja kartoituksen helppous ei olisi mahdollista. Struven ketjua voi luonnehtia GPS:n (Global Positioning System) esi-isäksi. Siihen turvattiin Suomessakin aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen satelliitit korvasivat maastossa tehdyn ”mittauksen käsityön”. Struven kolmiomittausketjun mittauksen tarkkuus on edelleen hämmästyttävää, huomioiden sen ajan tekniset ulottuvuudet ja metodit.

Kun ajatellaan pitkää Struven ketjun mittauksen ajanjaksoa ja käytäntöjä, tulee väistämättä mieleen yksi Unescon maailmanperintökohdelistalle valitsemisen kriteeri, yhteistyö. Mittauksen aikana tarvittiin monitasoista ja monikansallista yhteistyötä. Tuohon aikaan mittausmaasto sijoittui kahden suurvallan, Venäjän ja Ruotsin valtakuntiin. Tehdyn yhteistyön edellytyksiä olivat tieteellinen tahtotila selvittää maapallon muoto ja koko sekä kartoittaa kohdealueita. Luonnollisesti yhteistyö ulottui aivan arkisellekin toiminnan tasolle: tarvittiin organisoijia ja rakentajia, työn mahdollistajia ja rahoittajia sekä monialaista osaamista muonituksesta majoittamiseen. Näistä yhteistyön eri osa-alueista koostui vaikuttava tulos, josta nautitaan nykyisin joka päivä.

On aina kiehtovaa saada tietoa eritasoisen yhteistyön tekemisen historiasta ja motiiveista. Jollakin tasolla yhteistyön tekemisen tarinoita on tallentunut varsinaisen mittaustyön kirjaamisen lomaan. Osa on pääteltävissä muista ajan historiallisista yhteyksistä. Osa jää mielikuvituksen varaan. Yhteinen, pohjoismainen StruveNorth – Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke keräsi kolmivuotisen toimintakauden aikana tarinoita Struven kolmiomittausketjun mittaustyöhön liittyen. Tämä rohkaisee jatkamaan samanlaiseen tarinoiden keräämiseen muuallakin Suomessa, sillä yli 1000 km:n pituinen ketjun osuus kotimaassamme sisältää varmasti erilaisia, paikallisia ja vaikuttavia tarinoita. Tarinoiden etsiminen ja niiden tallentaminen ovat merkityksellisiä tekoja. Nyt haemme erilaisia yhteistyön keinoja ja välineitä tarinoiden keräämiseen ja tallentamiseen – edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Olemassa olevaa yhteistyötä ja verkostoja

Maanmittauslaitos hallinnoi Struven kolmiomittausketjua Suomen osalta. Kohde otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005, 10 maan yhteisenä maailmanperintökohteena. Ketjuun liittyvää yhteistyötä tehdäänkin vuosittain kaikkien niiden 10 valtion hallinnoivan viranomaisen kesken, jonka alueella suojeltu ketju sijaitsee. Tällä yhteistyöllä varmistetaan kohteen säilyvyys ja autenttisuus kansainvälisestikin ajatellen. Maailmanperintökohteen säilyvyyden ulottuvuus on hyvin oleellinen asia, jota Unescon maailmanperintökomissio valvoo ja kohteeseen tehdyistä hoito- ja hallinnoimistoimenpiteistä on raportoiva Unescolle.

Myös Museovirasto ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ovat vahvoja taustatekijöitä ja mahdollistajia Struven ketjun kannalta. Niiden rooli on tärkeä mm. Keski-Suomen maailmanperintökeskus -hankkeessa, jonka tarkoituksena on rakentaa uusi ympärivuotinen vierailukeskus Petäjäveden vanhan kirkon viereen. Jatkossa keskuksessa kerrotaan paitsi Unescon maailmanperintöaatteesta myös molemmista maailmanperintökohteista; Struven ketjusta ja Petäjäveden vanhasta kirkosta. Maailmanperintökeskuksen lähialueella Jyväskylän Korpilahdella sijaitseekin yksi ketjun mittauspiste, Oravivuori, jonka saavutettavuutta on pilotoitu kesän 2021 aikana luomalla sekä digitaalinen että perinteinen reittiopas selostusteksteineen.

Sukella ketjulla kulkijaksi

Tervemenoa Struven ketjun ihmeelliseen maailmaan! Valtateitä ketjun reiteille ja perille asti on monia ja osa niistä on löydettävissä digitaalisestikin esim. citynomadi.fi-sovelluksen avulla. Ja toiset maantiet ja polut vievät konkreettisesti mittausketjun Unesco-suojeltuihin pisteisiin kaikkien 10 Struven ketjun maan alueella. Struven ketjua voi seurata myös FacebookissaTwitterissä ja Instagramissa.

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Ulla Mikkanen

Ulla Mikkanen työskentelee Maanmittauslaitoksessa maailmanperintökoordinaattorina.

Uutiset ja puheenaiheet

23.2.2024 - Blogi

J. K. Harjun laitapuoli: kuka siellä?

Voimalaitostyömaa
22.2.2024 - Uutiset

Vesivoimarakentamisen muistot: lapsuutta jokivarsilla, työntekoa voimayhtiössä, ympäristöpohdintoja

22.2.2024 - Uutiset 1

Sävelten tyttäret ehdolla Vuoden tiedekirjaksi 2023