Suomalaiset pakettimatkoilla, missä tutkimus?

Aika moni suomalainen on elämänsä aikana käynyt pakettimatkalla. Vielä useampi on matkaillut ulkomailla ja vieläkin useampi on vieraillut jossakin naapurimaassamme, vaikkapa risteilyaluksella tai bussimatkalla. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ilmiö moninaisine tapoineen, kohteineen ja kokemuksineen. Mutta ns. massaturismiin eli laajan kansanosan harjoittamaan vapaa-ajanmatkailuun kuuluvan pakettimatkailun tutkimus on kuitenkin ollut vähäistä. Miksi ihmeessä?

Aloitan kansainvälisestä massaturismin tutkimuksesta. Massaturismi on ollut jonkinlainen tabu matkailututkijoiden keskuudessa lukuun ottamatta matkailun kehittämiseen tai johtamiseen keskittyviä tutkimusteemoja. Kulttuurintutkimuksen osalta historiantutkijat ovat olleet innokkaimpia tutkimaan mitä menneisyydessä on tapahtunut perustuen aitoihin dokumentti- ja arkistoaineistoihin. Professori Hazel Andrews on tutkinut etnografisesti, miten brittiläinen työväenluokka ilmentää kansallista identiteettiään pakettimatkoilla Mallorcan saarella: muun muassa lippujen, brittiläisten pubien ja ruokatarjonnan kautta sekä eri keinoin viihdekulutuksen avulla.

Enemmän kiinnostusta tutkijoissa on herättänyt niin sanottu vaihtoehtoinen matkailu, eli omatoimisempi reissaaminen tai kestävä matkailu, jota pidettiin pitkään pienimuotoisena ja erillisenä matkailun muotona. Tänä päivänä on kuitenkin havaittu, että kaiken matkailun olisi oltava mahdollisimman kestävää ja mikään matkailu ei ole itsestään hyvää tai pahaa.

Suomessa matkailututkijoiden joukko on pieni. Suomalaista pakettimatkailua tutkivien tai tutkineiden tutkijoiden joukko on vielä paljon pienempi. Voin lyhyesti kertoa suomalaisesta pakettimatkailun tutkimuksesta eräänlaisen kronologisesti etenevän tarinan. Professorit Soile Veijola ja Eeva Jokinen tekivät 1980-luvun lopussa kenttätöitä Mallorcalla ja julkaisivat Oman elämänsä turistit -teoksen, jossa he analysoivat turistina olemisen sosiaalisia ulottuuksia porsasjuhlineen ja karnevalistisine piirteineen. Tohtori Tom Selänniemi teki vähän sen jälkeen väitöskirjansa etnografisin menetelmin eri kohteissa Välimerellä ja Kanariansaarilla. Matka ikuiseen kesään vuodelta 1994 on edelleen yksi laajimmista tutkielmista suomalaisten pakettimatkailun kulttuureista ns. paikattomaan Etelään.

Seuraavaksi hypätäänkin jo vuoteen 2014, jolloin valmistui tohtori Juulia Räikkösen talousmaantieteellinen väitöskirja suomalaisesta pakettimatkatuotteesta elämyksenä sekä matkanjärjestäjän roolista siinä. Oma väitöskirjani Rethinking mass tourism eli ”Massaturismin uudelleenajattelua” julkaistiin pian tämän jälkeen vuonna 2015. Tein sitä varten haastatteluja Suomessa toimivien matkanjärjestäjien myyntivirkailijoille ja oppaille Kreetalla, Hanian alueella. Minulla ja Juulialla oli aiempaa työkokemusta matkailualalta, mikä on saattanut ohjata osin kiinnostustamme pakettimatkailuun.

Omakohtainen kokemus ei ole mitenkään pakollista tutkijoiden mielenkiinnon herättämiseksi. Syystä tai toisesta korkeasti koulutettujen tutkijoiden eri tieteenaloilta sosiologiasta antropologiaan ja maantieteestä taloustieteisiin, on ollut mielenkiintoisempaa tutkia ”kulttuurisesti hyväksyttävämpiä” matkailun muotoja. Vaikka voidaan kyseenalaistaa, onko niissä sittenkään kysymys aivan eri asioista. Tai onko toinen kuitenkaan ”parempaa”, vaikka olisikin kulttuurisesti hyväksyttävämpää, jonkin sosiaalisen ryhmän näkökulmasta? Myös eri aikoina on arvostettu erilaisia matkailun muotoja sekä yhteiskunnassa että eri tieteenaloilla.

Vaikka tutkimuksellisesti olisikin ollut hiljaista, on suomalainen kulttuurikenttä aktivoitunut viime aikoina kuvaamaan erilaisia matkailuilmiöitä: Jani Volasen ja Tommi Korpelan lyhytsarja M/S Romantic perkasi ihastuttavalla empatialla, huumorilla ja kerroksellisella rakenteella risteilykulttuuria ja ennakkoluuloja haastaen katsojan peilin eteen omine stereotyyppisine käsityksineen. Perinteisempää tyyliä etelänmatkailusta Kalevi Keihäsen inspiroimana edusti Keihäsmatkat-tv-sarja. Pirjo Lonkan Neljän päivän läheisyys -teatteriesitys WAUHAUSin ja Avanti!:n toteuttamana, pohdiskeli ihmisten laumakäyttäytymistä rannoilla ja siihen liittyviä tragedioita ja iloja sekä lokkien parvikäyttäytymistä samaisella rannalla. Kummat vievät lopulta voiton kilpailussa elinalasta? Mitä jälkiä jää maisemaan, paikkaan kustakin ilmiöstä ja lajista? Ilmiö on kansainvälinen. Siitä esimerkkinä elokuvat Aftersun ja Turist sekä Triangle of Sadness ja oopperaperformanssi Sun & Sea sekä Danai Gkonin kollaasitaide Ateenasta.

Tutkimustietoa massaturismin kokemuksellisesta puolesta eri aikakausilta on vähän, ja Suomessa vieläkin vähemmän. Edellinen muistitietokeruu tehtiin aiheesta vuonna 1981 eli silloin, kun minä synnyin. Ja olen jo 42-vuotias… Tuolloin keruu tuotti peräti 9000 sivua materiaalia ja kuvia sekä muuta. Tuolloin tietokoneet eivät olleet vielä arkipäiväisiä….

Olin sattumalta yhteydessä SKS:aan vuonna 2023 ja kuulin mahtavan uutisen: suunnitteilla on muistitietokeruu kevääksi 2024 suomalaisten pakettimatkoista. Otin heti yhteyttä kaikkiin niihin tutkijoihin, tai entisiin tutkijoihin ja nykyisiin matkailualalla työskenteleviin henkilöihin, joiden arvelin olevan kiinnostuneita. Toivottavasti saamme kerättyä vakuuttavan aineiston, josta pääsisi tekemään mielenkiintoisia tutkimuksia. Mukana ovat edellä mainittujen tutkijoiden lisäksi Monika Lüthje, Mikko Manka ja Antti Honkanen.

Toivomme mahdollisimman monipuolisesti aineistoa kirjoitusten, valokuvien ja muiden materiaalien muodossa eri puolilta Suomea ja kaikenlaisilta ihmisiltä. Arvostamme omien kokemusten jakamista ja juuri sitä tietoa ja niitä kertomuksia, mitä kaikilla matkailijoilla on omien matkojen perusteella. Tämän aineiston avulla tulevat sukupolvet voivat tutustua omaan kulttuurihistoriaansa.

Aineistosta on mahdollista tehdä tietokirjoja, tutkimusraportteja, näyttelyitä ja kaikenlaista suurta yleisöä ja erilaisia ammattiyleisöjä kiinnostavaa tulevina vuosikymmeninä. Näin eri sukupolvien kokemukset voivat siirtyä tuleville sukupolville ja tuottaa osaltaan yhteisöllisyyttä.

Andrews, H. (2011). The British on Holiday. Charter tourism, identity and consumption. Channel View Publications. https://doi.org/10.21832/9781845411848

Harrison, D. & Sharpley, R. (2017). Introduction: Mass tourism in a Small World. Teoksessa Harrison, D. & Sharpley, R. (toim.). Mass tourism in a small world. CABI. https://doi.org/10.1079/9781780648545.0001

Honkanen, A. (2004). Menneisyyden tulevaisuus. Postmodernit matkailuteoriat ja vapaa-ajan matkailun muutokset eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 1985 ja 1997. Matkailun verkostoyliopisto.

Jokinen, E., & Veijola, S. E. J. (1990). Oman elämänsä turistit. Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos. https://www.finna.fi/Record/lumme.1024764

Räikkönen, J. (2014). Enabling experiences – the role of tour operators and tour leaders in creating and managing package tourism experiences. Turun Kauppakorkeakoulu. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/101128/Ae13_2014.pdf?sequence=2

Räikkönen, J. & A. Honkanen (2013). Does satisfaction with package tours lead to successful vacation experiences? Journal of Destination Marketing & Management 2, 108–117. https://doi.org/10.1016/j.jdmm.2013.03.002

Selänniemi, T. (1996). Matka ikuiseen kesään. Kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://www.finna.fi/Record/vaski.3221297

Selänniemi, T. (2001). Pale skin on Playa del Anywhere: Finnish tourists in the liminoid south. Teoksessa Smith, V.L. & M. Brent (toim.): Hosts and guests revisited. Tourism issues of the 21st century, 80–92. Cognizant Communication.

Takanen, V. (2009). Matkakohteen imagon luominen valmismatkailussa: Aurinkomatkojen myyntivirkailijoiden ja oppaiden näkemyksiä Playa del Inglésistä. Alue ja Ympäristö 38(1), 14–27. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/64358/25638

Vainikka, V. (2013). Rethinking mass tourism. Tourist Studies 13(3), 268–286. https://doi.org/10.1177/1468797613498163

Vainikka, V. (2014). Travel agent discourses of mass tourism: beyond stereotypes? Tourism Geographies 16(2), 318–332. https://doi.org/10.1080/14616688.2014.888466

Vainikka, V. (2015). Rethinking mass tourism: Professional discourses of contemporary mass tourism and destinations. Nordia Geographical Publications, 44(2), 99. https://nordia.journal.fi/article/view/65023

Vainikka, V. (2016). Tourist guide reflections on the spatialities of mass tourism: A case of Finnish package tourism in Crete. Fennia 194(1), 64-78.  https://fennia.journal.fi/article/view/40925