Uutuusteos valaisee, miten Mikael Agricola suomensi Vanhan testamentin esipuheita

Emeritusprofessori Simo Heinisen uusi tutkimus on kriittinen editio Mikael Agricolan Vanhan testamentin suomennokseen kirjoittamista esipuheista. Teos jatkaa Heinisen Agricolan teosten suomennostyöstä aikaisemmin julkaistujen tutkimusten sarjaa.

Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuun pieneen profeettaan. Suurin osa esipuheista on peräisin Lutherin Raamatusta (1534) ja ruotsalaisesta vuoden 1541 Kustaa Vaasan Raamatusta. Agricola käytti lähteinään myös Augustinuksen, Basileios Suuren ja Hieronymuksen sekä Sebastian Münsterin kommentaareja.

Esipuheita ei pidetty Jumalan sanana, kuten Raamattua. Siksi niitä ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, vaan Agricola on voinut valikoida ja muokata lähtötekstejään.

Simo Heinisen teos Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet on kriittinen editio, joka selvittää, miten Agricola suomensi lähtötekstiensä esipuheita. Teoksessa hänen esipuheensa ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina.

Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on käsitellyt Agricolan suomennostyötä aiemmin teoksissa Mikael Agricolan psalmisummaariot (1992), Mikael Agricolan Vanhan testamentin summaariot (1993), Mikael Agricolan Psalttarin reunahuomautukset (1994), Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999), Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (2008), Mikael Agricola psalmien suomentajana (2020) ja Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset (2023). 

Simo Heininen
Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet
Suomi 207
ISBN 978-951-858-931-3
SKS 2025
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sävelten voima ja sitkeys. Musiikki politiikan välineenä ja kohteena

Toimittaneet Pertti Grönholm, Kaarina Kilpiö ja Simo Mikkonen

Omistamisen kulttuurit. Tavaroiden taakasta sijoittamisen vapauteen

Toimittaneet Heidi Hirsto, Hanna Kuusela, Merja Porttikivi ja Juhana Venäläinen

Maisema ja kulttuuriperintö. Landskap och kulturarv

Toimittaneet Niina Hämäläinen, Pia Olsson ja Susanne Österlund-Pötzsch

Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa

Toimittaneet Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme

The Grand Duchy of Finland. From Princely Power to National Statehood

Toimittaneet Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen

Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850.

Toimittaneet Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu

Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle

Kustaa H. J. Vilkuna

Sibelius Japanissa. Vastaanotto, tulkinnat ja kulttuuriset sillat

Lasse Lehtonen

Uutiset ja puheenaiheet

20.10.2026 - Blogi

Kirjailija Anja Snellmanin puhe Aleksis Kiven palkintojuhlassa 9.10.2026

20.10.2026 - Kirjatiedotteet

Uutuuskirja: Musiikissa on voimaa, mutta mistä se kumpuaa?

19.10.2026 - Blogi

Puhe Aleksis Kiven palkintoa jaettaessa 9.10.2026