Uutuusteos valaisee, miten Mikael Agricola suomensi Vanhan testamentin esipuheita

Emeritusprofessori Simo Heinisen uusi tutkimus on kriittinen editio Mikael Agricolan Vanhan testamentin suomennokseen kirjoittamista esipuheista. Teos jatkaa Heinisen Agricolan teosten suomennostyöstä aikaisemmin julkaistujen tutkimusten sarjaa.

Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuun pieneen profeettaan. Suurin osa esipuheista on peräisin Lutherin Raamatusta (1534) ja ruotsalaisesta vuoden 1541 Kustaa Vaasan Raamatusta. Agricola käytti lähteinään myös Augustinuksen, Basileios Suuren ja Hieronymuksen sekä Sebastian Münsterin kommentaareja.

Esipuheita ei pidetty Jumalan sanana, kuten Raamattua. Siksi niitä ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, vaan Agricola on voinut valikoida ja muokata lähtötekstejään.

Simo Heinisen teos Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet on kriittinen editio, joka selvittää, miten Agricola suomensi lähtötekstiensä esipuheita. Teoksessa hänen esipuheensa ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina.

Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on käsitellyt Agricolan suomennostyötä aiemmin teoksissa Mikael Agricolan psalmisummaariot (1992), Mikael Agricolan Vanhan testamentin summaariot (1993), Mikael Agricolan Psalttarin reunahuomautukset (1994), Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999), Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (2008), Mikael Agricola psalmien suomentajana (2020) ja Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset (2023). 

Simo Heininen
Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet
Suomi 207
ISBN 978-951-858-931-3
SKS 2025
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?