Kirsi-Maria Nummila

Tutkija, dosentti

Erikoisalueet

  • vanha kirjasuomi, 1500–1800-luvun tekstit ja tekstikonventiot
  • kielihistoria, kielen rakenteiden käyttö ja kehitys kirjallisella ajalla
  • suomen kielen sanasto ja sananmuodostus
  • kirjallisen ajan kielikontaktit, vieraiden kielten vaikutus ja monikieliset käytänteet
  • tieteellinen kirjoittaminen, asiatekstit ja tekstieditointi

 

Tutkimusintressit

Kirsi-Maria Nummila toimii suomen kielen tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Edith-yksikössä, jossa laaditaan kirjamuotoisia ja digitaalisia tieteellisiä editioita kotimaisen kirjallisuuden klassikoista. Nummilan vastuualueeseen kuuluvat kriittisten editioiden lingvistiset kommentaarit.

Nummila on työskennellyt monipuolisissa opetus-, ohjaus- ja tutkimustehtävissä Turun ja Helsingin yliopistoissa. Tällä hetkellä hän toimii mm. kieliaineiden valtakunnallisen tohtorikoulutusverkosto Langnetin Historiallinen kielentutkimus, vanhat kirjakielet ja tekstit -alaryhmän toisena ohjaajana (kausi 2016–2019) ja osallistuu aktiivisesti eri rooleissa tieteelliseen julkaisemiseen.

Nummila on aiemmassa tutkimuksessaan tarkastellut erityisesti 1500–1800-luvun suomenkielisten tekstien kielen piirteitä ja kirjoitetun kielen kehitystä. Hän on käsitellyt erillistutkimuksissaan mm. sananmuodostusta, muita kielen rakenteita ja tekstikonventioita, jotka heijastelevat tyypillisesti eurooppalaisia ja erityisesti Itämeren kulttuuripiirin tekstien traditioita ja kirjoitetun kielen käytänteitä. Nummilan kiinnostuksen kohteita ovat olleet myös keskiajan ja uuden ajan taitteen kaupunkinimistö ja 1600–1800-luvun sanakirjat. Väitöstutkimuksessaan Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet (2011) Nummila tarkasteli uuden ajan taitteen kulttuurisanastoa ja oman ja lainatun sanaston suhteita.

Valikoima julkaisuja (ks. myös julkaisuluettelo)

  • Languages in the Lutheran Reformation. Textual Networks and the Spread of Ideas. Crossing Boundaries. Mikko Kauko, Miika Norro, Kirsi-Maria Nummila, Tanja Toropainen & Tuomo Fonsén (eds.). Amsterdam University Press, Amsterdam 2019.
  • Seppänen, Minna & Nummila, Kirsi-Maria 2018: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1800-luvulla kustantamat vieraskieliset sanakirjat: funktiot, odotukset ja vastaanotto. Sananjalka 60. Suomen Kielen Seura, Turku.
  • Nummila, Kirsi-Maria & Seppänen, Minna 2018: J. G. Geitlinin Suomalais-latinainen sanakirja (1883) leksikografian traditiossa. Virittäjä 1/2018. Kotikielen Seura, Helsinki.
  • Elsayed, Duha, Kirsi-Maria Nummila, Heidi Salmi & Harri Uusitalo 2018: Näkökulmia finaalirakenteen käyttöön suomenkielisissä teksteissä 1500-luvulta nykysuomeen. Sananjalka 60. Suomen Kielen Seura, Turku.
  • Finnish Ari derivatives: A diachronic study of a new word formation pattern. The Nordic Journal of Linguistics 1/2016. Cambridge University Press, Cambridge 2016.
  • Jokela, Hanna & Nummila, Kirsi-Maria 2015: Become-constructions in Finnish and Estonian – diachronic and contrastive perspectives. Linguistica Uralica 2/2015. Estonian Academy Publishers. Eesti Teaduste Akadeemia, Tallinn.
  • Produktiivinen ilmaisutyyppi ja käyttöalan laajentuminen. Diakroninen tutkimus suomen kielen jA-johdoksista 1500-luvulta nykysuomeen. Virittäjä 4/2014. Kotikielen Seura, Helsinki.
  • Koodinvaihto Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriosassa. Sananjalka 56, Suomen Kielen Seura, Turku 2014.
  • Nummila, Kirsi-Maria & Ojutkangas, Krista 2013: Pyytämättä ja yllätyksenä. Paratagmakonstruktiot 1500–1800-luvun kirjasuomessa. Sananjalka 55. Suomen Kielen Seura, Turku.
  • Suomen keskiaikaisten kadunnimien kaupunkihistoriallinen kulttuuritausta ja esikuvat. Sananjalka 54. Suomen Kielen Seura, Turku 2012.
  • Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet. Turun yliopiston julkaisuja C 328. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku 2011. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/73881/AnnalesC328Nummila.pdf...
  • 1600-luvun sanakirjojemme suomalaissanasto ja sen alkuperä. Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen & Tanja Vaittinen (toim.). Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 259, Helsinki 2010.
  • Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja ja rinnanpistäjä – eräiden eläviksi olennoiksi käsitettyjen tautien nimityksistä suomen kielessä. Sananjalka 50. Suomen Kielen Seura, Turku, 2008.

Julkaisuluettelo

CV