Kirsi-MariaNummila

suomen kielen tutkijaTutkimusosasto

Erikoisalueet

  • vanha kirjasuomi, 1500–1800-luvun tekstit ja tekstikonventiot
  • kielihistoria, kielen rakenteiden käyttö ja kehitys kirjallisella ajalla
  • suomen kielen sanasto ja sananmuodostus
  • kirjallisen ajan kielikontaktit, vieraiden kielten vaikutus ja monikieliset käytänteet
  • tieteellinen kirjoittaminen, asiatekstit ja tekstieditointi

Toimin suomen kielen tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Edith-yksikössä, jossa laaditaan kirjamuotoisia ja digitaalisia tieteellisiä editioita kotimaisen kirjallisuuden klassikoista. Vastuualueeseeni kuuluvat kriittisten editioiden lingvistiset kommentaarit.

Olen työskennellyt monipuolisissa opetus-, ohjaus- ja tutkimustehtävissä Turun ja Helsingin yliopistoissa. Tällä hetkellä toimin mm. kieliaineiden valtakunnallisen tohtorikoulutusverkosto Langnetin Historiallinen kielentutkimus, vanhat kirjakielet ja tekstit -alaryhmän toisena ohjaajana ja osallistun aktiivisesti eri rooleissa tieteelliseen julkaisemiseen.

Olen aiemmassa tutkimuksessani tarkastellut erityisesti 1500–1800-luvun suomenkielisten tekstien kielen piirteitä ja kirjoitetun kielen kehitystä. Olen käsitellyt erillistutkimuksissani mm. sananmuodostusta, muita kielen rakenteita ja tekstikonventioita, jotka heijastelevat tyypillisesti eurooppalaisia ja erityisesti Itämeren kulttuuripiirin tekstien traditioita ja kirjoitetun kielen käytänteitä. Kiinnostuksen kohteitani ovat olleet myös keskiajan ja uuden ajan taitteen kaupunkinimistö ja 1600–1800-luvun sanakirjat. Väitöstutkimuksessani Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet (2011) tarkastelin uuden ajan taitteen kulttuurisanastoa ja oman ja lainatun sanaston suhteita.

Valikoima julkaisuja

Kolehmainen, Leena, Aino Liira & Kirsi-Maria Nummila: Johdanto – kielinäkökulmia Turun historiaan. Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa. Näkökulmia monikielisyyteen. Leena Kolehmainen, Aino Liira & Kirsi-Maria Nummila (toim.). SKST 1475. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2021. https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1475/

Introduction. Languages in the Lutheran Reformation.Textual Networks and the Spread of Ideas. Crossing Boundaries. Mikko Kauko, Miika Norro, Kirsi-Maria Nummila, Tanja Toropainen & Tuomo Fonsén (eds.). Amsterdam University Press, Amsterdam 2019.

Lainasanojen vaikutus suomen kirjakielen johtomorfologiaan. Diakroninen tutkimus johdinten lainautumisesta kirjallisilla vuosisadoilla. Teemanumero: Kielikontaktien jälkiä kirjoitetun suomen kielen historiassa. Virittäjä 2/2019.Kotikielen Seura, Helsinki 2019.

Seppänen, Minna & Nummila, Kirsi-Maria: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1800-luvulla kustantamat vieraskieliset sanakirjat: funktiot, odotukset ja vastaanotto. Sananjalka 60. Suomen Kielen Seura, Turku 2018.

Nummila, Kirsi-Maria & Seppänen, Minna: J. G. Geitlinin Suomalais-latinainen sanakirja (1883) leksikografian traditiossa. Virittäjä 1/2018. Kotikielen Seura, Helsinki 2018.

Elsayed, Duha, Kirsi-Maria Nummila, Heidi Salmi & Harri Uusitalo: Näkökulmia finaalirakenteen käyttöön suomenkielisissä teksteissä 1500-luvulta nykysuomeen. Sananjalka 60. Suomen Kielen Seura, Turku 2018.

Finnish Ari derivatives: A diachronic study of a new word formation pattern. The Nordic Journal of Linguistics 1/2016. Cambridge University Press, Cambridge 2016.

Jokela, Hanna & Nummila, Kirsi-Maria: Become-constructions in Finnish and Estonian – diachronic and contrastive perspectives. Linguistica Uralica 2/2015. Estonian Academy Publishers. Eesti Teaduste Akadeemia, Tallinn 2015.

Produktiivinen ilmaisutyyppi ja käyttöalan laajentuminen. Diakroninen tutkimus suomen kielen jA-johdoksista 1500-luvulta nykysuomeen. Virittäjä 4/2014. Kotikielen Seura, Helsinki 2014.

Koodinvaihto Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriosassa. Sananjalka 56, Suomen Kielen Seura, Turku 2014.

Nummila, Kirsi-Maria & Ojutkangas, Krista: Pyytämättä ja yllätyksenä. Paratagmakonstruktiot 1500–1800-luvun kirjasuomessa. Sananjalka 55. Suomen Kielen Seura, Turku 2013.

Suomen keskiaikaisten kadunnimien kaupunkihistoriallinen kulttuuritausta ja esikuvat. Sananjalka 54. Suomen Kielen Seura, Turku 2012.

Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet. Turun yliopiston julkaisuja C 328. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku 2011. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/73881/AnnalesC328Nummila.pdf?sequence=1

1600-luvun sanakirjojemme suomalaissanasto ja sen alkuperä. Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen & Tanja Vaittinen (toim.). SUST 259, Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki 2010.

Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja ja rinnanpistäjä – eräiden eläviksi olennoiksi käsitettyjen tautien nimityksistä suomen kielessä. Sananjalka 50. Suomen Kielen Seura, Turku, 2008.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

14.6.2024 - Blogi

Kansatieteilijä Tyyni Vahterin Karjala

10.6.2024 - Uutiset 1

Miten Suomi asutettiin? Tuore historiateos kertoo Suomen rakentamisen tarinan Ylä-Savon asutushistoriasta käsin

4.6.2024 - Uutiset

SKS:n Finna yhdistää nyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto- ja kirjastoaineistot