Erikoisalueet
Tutkimusala: folkloristiikka
- kalevalamittainen runous ja runolaulu nykykonteksteissa
- aineettoman kulttuuriperinnön ja kansanperinteen käsitteet
- aineeton kulttuuriperintö ja kansanmusiikki
- maisema ja visuaaliset kulttuuriperintödiskurssit
- medievalismi, uushenkisyys
Olen folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa, ja olen urallani tutkinut kalevalamittaiseen runoon, runolauluun ja Kalevalaan liittyviä nykykäyttöjä ja ideologisia merkityksiä.
Tutkimuskohteitani ovat olleet muun muassa nykykansanmusiikin kontekstissa esitetty runolaulu, käsitykset ”kalevalaisuudesta” aineettoman kulttuuriperinnön luetteloinneissa ja museokonteksteissa sekä medievalismin, uushenkisyyden ja kalevalaisuuden limittymät. Lisäksi olen tarkastellut aineettoman kulttuuriperinnön käsitettä ja Unescon yleissopimukseen liittyviä prosesseja Suomessa. Olen erityisen viehtynyt kaikenlaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, joissa käsitellään ”muinaisuuden” ja myyttisen historian roolia nykyisyydessä. Olen yliopistourani lisäksi valmistunut myös musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmasta, joten olen sukeltanut runolaulujen maailmaan myös taiteen tekemisen kautta.
Minulle on myönnetty Kalevalaseuran nuoren tutkijan palkinto (2019), Suomen etnomusikologisen seuran parhaan artikkelin palkinto (2021) ja vertaisarvioidun artikkelin palkinto Porthan-seuran kirjoituskilpailussa (2024, yhdessä Liisa Kunnaksen kanssa). Toimin sekä tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Aineellisuus, suullinen runous, myyttinen tieto ja eletty ympäristö” (Johtaja: dosentti Frog, Helsingin yliopisto) että kansanmusiikin osa-aikaisena lehtorina Taideyliopistossa, jossa opetan tutkimustaitoja perus- ja jatkokoulutuksessa. Lisäksi toimin vierailevana tutkijana SKS:n tutkimusosastolla.
Valittuja julkaisuja:
Mäkelä, H. H. (Accepted/In press). The Alluring Past: Progressive Heritagisations of Traditional Sexual Poetry in the Field of Contemporary Folk Music in Finland. Ethnologia Europaea.
Mäkelä, H. H., Leiwo, L., Linkola, H., & Rinne, J. (2024). The Spiritual Forest: An Ethnographic Exploration of Finnish Forest Yoga and the Forest Landscape. Landscape Research, 49(2), 163–175. https://doi.org/10.1080/01426397.2023.2268550
Mäkelä, H. H. (2023). Metsäjooga, metsään liittyvä uushenkisyys ja kalevalaisen muinaisuuden muistaminen. In K. Koski, & T. Hovi (Eds.), Kansanperinne 2.0: Sukelluksia 2000-luvun vernakulaariin kulttuuriin (pp. 134–169). (Tietolipas; No. 279). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/tl.279
Mäkelä, H. H. (2022). Visualizing Heritage, Ethnicity and Gender: Bodily Representations of Finnishness in the Photographs of the National Inventory of Living Heritage. In J. Hoegaerts, T. Liimatainen, L. Hekanaho, & E. Peterson (Eds.), Finnishness, Whiteness and Coloniality (pp. 41–71). Helsinki University Press. https://doi.org/10.33134/HUP-17-3
Mäkelä, H. H., & Tarkka, L. (2022). Sopimatonta: Seksuaalisuuteen liittyvien kalevalamittaisten runojen perinnöllistäminen Suomessa 1818–1997. Elore, 29(2), 34–58. https://doi.org/10.30666/elore.121473
Mäkelä, H. H. (2021). The Desired Darkness of the Ancient: Kalevalaicity, Medievalism, and Cultural Memory in the Books Niemi and Viiden meren kansa. Mirator, 21(1), 24–49. https://journal.fi/mirator/article/view/102835/66697
Haapoja-Mäkelä, H. (2020a). Silencing the Other’s Voice? On Cultural appropriation and the Alleged Finnishness of Kalevalaic Runo Singing. Ethnologia Fennica, 47(1), 6–32. https://doi.org/10.23991/ef.v47i1.84255
Haapoja-Mäkelä, H. (2020b). Elävät perintömme: Kansallinen me aineettoman kulttuuriperinnön luetteloinnissa. In O. Järvinen (Ed.), Suomen Museo – Finskt Museum 2020 (pp. 49–66). (Suomen museo). Suomen muinaismuistoyhdistys. https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/109155/64070
