Uusin silmin

Äänekäs hiljaisuus -verkkonäyttely on toteutettu ensi kerran syksyllä 2021. SKS:n arkiston ja kirjaston aineistot eivät vanhene, vaan heijastavat omilla moninaisilla tavoillaan sateenkaarihistoriaa. Alle olemme koonneet näyttelyn keskeisiä lähteitä.

Edellä kuvattuja SKS:n aineistoja kannattaa suhteuttaa Sateenkaarihistorian ystävät ry:n julkaisemaan Suomen sateenkaarihistorian aikajanaan, joka auttaa hahmottamaan sekä keruuvastaajien että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin lukeutuneiden kirjailijoiden kulloisiakin tilanteita.

Näyttelyssä on käytetty seuraavia SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin (SKS KRA) keruita:

Perinteen ja nykykulttuurin aineistoista on käytetty myös valokuvaa Samuli Paulaharjun kokoelmasta.

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmasta (SKS KIA) on käytetty seuraavia aineistoja:

Jan Löfströmiä haastateltiin aiheen tiimoilta 10. syyskuuta 2021.

Näyttelyjulisteessa lekottelee Ilmari Pimiä 1920-luvulla (SKS KIA, Ilmari Pimiän arkisto).

Riikka Taavetin ”Olis siistiä, jos ei tarvis määritellä…” – kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus (2015) on vapaasti verkossa luettavissa.

Aleksis Kiven käsikirjoitusaineisto on kokonaisuudessaan digitoitu ja verkossa tutustuttavissa Tiet lähteisiin. Aleksis Kivi SKS:ssa -verkkopaketissa. Veijo Meren mainitsema Atalantta-runoelma löytyy sen joukosta.

Näyttelyssä mainittu Pentti Paavolaisen tutkimus Kaarlo Bergbomista on saatavissa SKS:n kirjastosta, mutta myös avoimesti verkossa.

Bergbomin homoseksuaalisuutta valottava Emil Nervanderin kirje Eliel Aspelin-Haapkylälle sisältyy Eliel Aspelin Haapkylän arkiston kirjekokoelmaan 101 (SKS KIA).

Maija Pajulan Hilda Käkikoskelle lähettämä kirje lukeutuu Käkikosken arkistoon (SKS 327:4:6).

Eeva Ahtisaaren Kansallisbiografiaan kirjoittama elämäkerta-artikkeli Käkikoskesta on vapaasti luettavissa SKS:n kirjaston tiloissa sekä monissa kirjastoissa. Lukuoikeuden artikkeliin voi myös ostaa tekemällä Kansallisbiografiassa vapaavalintaiset käyttäjätunnukset.

Kaarlo Sarkian ja Uuno Kailaan lyhyestä mutta kiihkeästä rakkaussuhteesta sekä heidän ja Olavi Paavolaisen seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevasta ajattelusta kirjoittaa Nuoren Voiman jutussaan Artemis Kelosaari.

Katri Kivilaakso on kirjoittanut Elina Vaaran muistelmista artikkelissa ”Pitäisikö vielä kirjoittaakin se, mikä on verisesti eletty?” Elina Vaaran julkaisemattomat muistelmat, joka on ilmestynyt hänen ja Elsi Hyttisen toimittamassa kokoelmassa Lukemattomat sivut. Kirjallisuuden arkistot käytössä (2010). Myös muutama vuosi myöhemmin julkaistu kokoomateos Queera läsningar (2012) on aiheen kannalta mitä oivallisiin.

Helvi Juvosen kirje vuodelta 1948 sisältyy Juvosen arkistoon (SKS KIA, SKS 646:22:28).

Näyttelyssä käytettyä kirjallisuutta on koottu omaksi viitelistakseen SKS:n Finnaan. Julkaisut ovat saatavilla SKS:n kirjastosta.