Pääsiäinen maahanmuuttaneiden silmin

Suomen kieltä edistyneille -kurssin monikulttuurinen opiskelijaryhmä tutustui SKS:n Juhlakalenteri-oppimateriaalin avulla suomalaiseen pääsiäiseen. Tämän innoittamana opiskelijat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kevään perinteistä sekä Suomesta että maailmalta.

Mun kotimaassani Valko-Venäjällä pääsiäinen on yleensä perhejuhla, kuten Suomessakin. Minulle se on tärkeää, että voin juhlistaa pääsiäistä mun perheen kanssa. Mun perheessä on sellainen pääsiäisperinne, että jokainen perheenjäsen ottaa pääsiäismunan, ja sitten kilpailu alkaa: sinun pitää lyödä munan etu- ja takapuoli muiden perheenjäsenien munien kanssa. Voittaja on henkilö, jonka muna säilyy kokonaisena: sen henkilön tuuri kestää koko vuoden. – opiskelija Valko-Venäjältä

Bosniassa pääsiäiseen liittyy erilaisia perinteitä. Tunnetuin perinne on maalata ja koristella kananmunia. Munien lyöminen on perinne ja lopulta valitaan, kenen kananmuna on kovin ja hän voittaa. Usein lapset tuovat munia kouluun ja jakavat ne ystävilleen. Usein valitaan kovin ja kauneimmin koristeltu muna. Pääsiäisaamuna on myös tapana rukoilla kirkossa. Lapset käyttävät puiden oksia ja virpovat, toivovat muille onnea ja terveyttä. Sitten he saavat erilaisia asioita lahjaksi kuten: karkki, suklaata, hedelmiä ja joskus myös rahaa. – opiskelija Bosniasta

Niin kuin Suomessa myös Venäjällä pääsiäinen on suosittu juhla. Pääsiäisenä me vaihtelemme maalattuja kananmunia naapurien, sukulaisten ja ystävien kanssa. Kananmunia maalaaminen on erityisen hauska tekeminen, joka innostaa lapsia. Se on minusta parhain osa pääsiäistä – kiva luova toiminta, joka perhettä yhdistää. Kerran me maalasimme munia ja niistä tuli niin kauniita, että meidän poika hylkäsi hänen ajatuksen omien kananmunien kuorimisesta ja syömisestä, sen sijaan hän piilotti ne, jotta kukaan ei söisi niitä. Pari kuukautta sen jälkeen me löysimme ne rasiassa sohvan alta, kun haju tuli tosi pahaksi. – opiskelija Venäjältä

Venäjällä minulla ei ollut kovin uskonnollinen perhe, mutta teimme joitain pieniä pääsiäistapoja: Palmusunnuntaina keräsimme kadulta oksia ja laitoimme ne kotona maljakkoon. Kiirastorstaina siivosimme asunnon hyvin häätääksemme pahan hengen. Pääsiäisenä teimme pääsiäiskakkuja (kulitsa), pashoja ja maalasimme munia, ja ennen sen syömistä äitini vei ruuan kirkkoon siunattavaksi. Pääsiäisenä kirkoissa pidetään erittäin kauniita jumalanpalveluksia. Lopulta juhlapöydässä kaikki söivät ruokaa ja löivät maalattuja munia toisiaan vasten. Tämä on kuin kisa ja hyvin vanha perinne. Muna, joka ei rikkoutunut, voitti! Kerran minun isoisä teki puumunan ja voitti kaikki. – opiskelija Venäjältä

Peru on katolinen maa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on pääsiäinen. En voi sanoa, että kaikilla perulaisilla on sama perinne, mutta minun kotikaupunkini Arequipan pääsiäinen alkaa torstaina. Torstaina me vierailemme 14:ssa kirkossa. Tavallisesti ihmisillä on tapaaminen illalla kavereiden kanssa, jonka jälkeen vieraillaan 14:ssa kirkossa. Ei tarvitse uskoa, se on vain perinne. Perjantain perinne on syödä 12 eri ruokaa (6 on suolaista ja 6 on makeaa). Sunnuntaina ihmiset, jotka uskovat, menevät kirkkoon. Pääsiäisenä Arequipassa on myös näytelmä Jeesuksesta kadulla. – opiskelija Perusta

Pääsiäinen on tärkein juhla minun perheessä ja minun kotimaassani Ukrainassa, myös se on isoin ortodoksinen pääjuhla. Minusta monet ihmiset unohtavat pääsiäisen tarkoituksen ja roolin meidän historiassa, monet puhuvat vain ruoasta. Minun kotimaassa pääsiäistä juhlitaan näin: Aluksi ihmiset pitävät pääsiäispaaston, jotta saadaan puhdas henki ja ajatus. Tärkein aika on viikko ennen pääsiäistä, kun ihmiset valmistautuvat, siivoavat asunnot (se symboloi sitä, että henki myös pitää siivota, siis tehdä siitä puhtaampi ja parempi) ja tekevät juhlaruokaa. Pääsiäisaattona ihmiset menevät kirkkoon ja he ovat siellä koko yön rukoilemassa. Aamulla he palaavat kotiin. Pääsiäisenä ja 40 päivän aikana he tervehtivät toinen toistansa sanoilla “Kristus nousi kuolleista!” Ja toinen aina vastaa “Totisesti nousi!” Tykkään kaikkien maiden pääsiäisperinteistä. Mutta minulle oman kotimaan perinteet ovat parhaat ja mieluummin viettäisin juhlaa siellä, eli kotimaassani, mikä nyt on mahdotonta. – opiskelija Ukrainasta

Minulla on pieni tyttö, joka on 2 vuotta vanha. Hän meni päiväkotiin viime viikolla ja kaikki lapset koristelivat pajun oksia, joihin kaikki laittoivat narua, teippiä ja höyheniä. Lastenhoitajat opettivat lapsille virpomista ja tyttäreni tuli kotiin ja kertoi virpomisesta mutta ulkomaalainen äiti ei ymmärtänyt tästä mitään. Onneksi suomen kielen kurssilla käyvä äiti oppi virpomisesta ja palmusunnuntaista. Kun opin virpomisesta itse, ymmärrän mitä tyttäreni haluaa sanoa. – opiskelija Pakistanista

Olin tullut Suomeen Venäjältä ja olin asunut täällä pari kuukautta. Minä en tiennyt vielä mitä virpominen tarkoittaa ja mitä lapset yleensä tekevät pääsiäisenä. Minä olin kotona yksin kuin yhtäkkiä ovikello soi, minä säikähdin, mutta varovaisesti hiivin ovelle, koska halusin selvittää kuka tulee. Minä kuulin vain melua ja lapsien naurua, luulin heitä häiriköiksi. Myöhemmin, kun minun mies tuli kotiin, minä kerroin hänelle tapahtumasta, ja hän selitti minulle mikä se oli. – opiskelija Venäjältä

Pääsiäisestä tulee mieleen karkkifestivaali Turkissa. Ramadanin jälkeen lapset pukeutuvat kauniisti ja kysyvät karkkia naapurilta. Pääsiäisenä Turkissa juhlitaan “nevruzia”.  Minun ensimmäinen suomalainen pääsiäinen oli lasten kanssa au pairina Kurikassa. Koristelin pajun oksan, opettelin “virvon varvon” runon ulkoa ja menin naapuriin (lasten kanssa) kysymään “Saako virpoa?” – opiskelija Turkista

Mun ensimmäinen pääsiäisjuhla Suomessa oli tosi hauska. Me kävimme puolison kanssa hänen sukulaisien luona. Kun mä olin syömässä mämmiä, mun puoliso kuiskasi mun korvaan: “Toivottavasti et oksenna”. Onneksi, kaikki meni hyvin ja syömisen jälkeen minulla ei ollut pahaa oloa. Mämmi on erikoinen ruoka, mutta se maistuu hyvälle kerman kanssa. – opiskelija Valko-Venäjältä

Minulla ei ole kokemusta pääsiäisestä, mutta Suomessa on paljon koristeita ennen pääsiäistä. Pidän narsissin kukasta, joka on keltainen kukka ja vihreä väri. Se näyttää kauniilta, joten ostan sen joka vuosi pääsiäisenä. Se herättää positiivisia ajatuksia. Yleensä pidän sen olohuoneen ikkunan vieressä. Sitten keltainen tipu on myös todella kaunis. Minun mielestä virpominen on kummallinen mutta hauska perinne. Minä en ole vielä maistanut mämmiä, haluaisin maistaa tänä pääsiäisenä. – opiskelija Intiasta

Pääsiäinen on italiaksi “Pasqua”, ja mulle se on aina ollut hauska asia, koska suomen kielellä kun sanotaan hyvää pasquaa voi se muistuttaa jotakin muuta. Italiassa me emme virvo, mutta tehdään ristin muotoisia palmunoksia ja oliivipuun oksia, jotka pappi siunaa. Meille on tärkeää tehdä pääsiäismaanantaina eväsretki, jota kutsutaan ”Pasquetta”, ja minä yritän tehdä sen myös Suomessa perheeni kanssa, vaikka ei voi mennä rannalle ja tehdä vuoden ensimmäistä uintia, mikä oli lapsena minun perinteeni. – opiskelija Italiasta