”Tapahtumaa ei järjestetä vuonna 2020”

SKS toteuttaa Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus -hankkeessa uusille suomalaisille ja ulkosuomalaisille avoimia verkkopalveluita, jotka lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Juhlakalenteri esittelee sekä vanhoja että tämän päivän tapoja viettää pääsiäistä, vappua, juhannusta, kekriä (halloween, pyhäinpäivä), itsenäisyyspäivää ja joulua.

Suunnitelmanamme oli vuoden mittaan seurata eri kanavista juhlien viettoa sekä taltioida keskeisiä hetkiä kuvin ja videoin. ­Korona kuitenkin heitti kapuloita rattaisiin myös tässä asiassa, ja päädyimmekin seuraamaan, miten vuotuisia juhlia vietettiin poikkeuksellisella tavalla. Koronavuosi auttoi toisaalta näkemään kirkkaammin, mikä juhlissa on tärkeää ja mistä tavoista ei hevillä haluta luopua.

25.2. laskiaistiistain riehat ehdittiin viettää normaaliin tapaan – lumen puuttuminen eteläisestä Suomesta alkaakin jo olla uutta normaalia. Jos ei ollut lunta pulkan alle, niin laskettiin pyörien päällä. Koronasta puhuttiin paljon, mutta sitä vastaan alettiin tosissaan taistella vasta kolme viikkoa myöhemmin.

5.4. palmusunnuntai. Sekä luterilaiselta että ortodoksiselta kirkolta saatiin ennen palmusunnuntaita neuvoja etä- tai virtuaalivirpomiseen. Muidenkin vinkkejä vilisi yhteisöpalveluissa. Kun ei voinut vitsoineen soittaa ovikelloa, niin tuotettiin tietokoneen äärellä ”video sulle, hyvä mieli mulle”, tai ladeltiin lorut sähköisellä pääsiäiskortilla. Vitsan ja kortin sai toki jätettyä ovelle. Kun kontakti puuttui, niin virpominen ei ainakaan vienyt tuoreutta ja terveyttä, jos ei ihan täysipainoisesti tuonutkaan. Palkkaa saattoi joutua odottamaan pitempään, kuten siellä Karjalassa ainakin.

10.–13.4. pääsiäisen aika. Poliisin mukaan pääsiäisen liikenne oli huomattavasti arkea vähäisempää. Maaliskuun lopulla alkaneen rajasulun aikana arkipäivinä Uudenmaan rajoilla tarkastettiin noin 40 000 rajan ylittäjää, mutta pääsiäisenä tarkastettiin päivittäin keskimäärin noin 10 000 rajan yli pyrkinyttä.

Pääsiäislauantain Via Crucis – Ristin tie -tapahtuman yli 20-vuotinen perinne katkesi. Seurakunnat harppasivat kuitenkin digiloikan ja striimasivat pääsiäisen messut.

Etävapun vietossa 30.4.–1.5. oli yllättäen myös yhteisöllisiä elementtejä. Mantan lakitusta ja rap-duo JVG:n vappukeikkaa seurasi virtuaalisesti 1,4 miljoonaa katsojaa, ja avatar-hahmojen kautta katsojien oli mahdollista olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa sekä esiintyjien että muun yleisön kanssa. Tapahtuman suosiosta uutisoitiin ulkomaita myöten. Puolueet ja työmarkkinajärjestöt järjestivät virtuaalivappulähetyksiä. Poliisit kiittivät fiksusti juhlitusta vapusta. Uudenlainen vapunvietto saattoi tarjota jopa enemmän yhteisöllisyyttä niille, jotka ovat tottuneet vappua omissa oloissaan viettämään.

19.–21.6. juhannusviikonloppu. Sekä järjestäjät että festivaalikansa elivät vielä keväällä toivossa, mutta lopulta koronavirus perui juhannuksen suuret eli yli 500 hengen yleisötapahtumat. Ei ihailtu kokkoja Seurasaaressa eikä rokattu Raumanmerellä. Kauppiaat kautta maan kuitenkin hykertelivät ja jakoivat mainoksia, sillä pienten porukoiden mökkijuhannusta monine ruokineen ja tarvikkeineen virus vain vahvisti. Kotimaassa sai taas matkustaa ilman syyllistä oloa. Liikenneruuhkat ja hukkuneiden määrät olivat perinteisiä. Lomakausi alkoi ja suomalaiset pysyivät Suomessa pyhien jälkeenkin.

Hautausmaat ovat avoinna edesmenneiden muistamiseksi 31.10. pyhäinpäivänä, mutta osa kirkkohetkistä on peruttu. Helsingin Hietaniemestä lähetetään livestriimiä, ja mobiilikirkossa voi raapaista tulen virtuaaliseen kynttilään. Somessa voi jakaa tunnelmiaan tunnuksella #sytytänkynttilän. Halloweenin maskeeraus- ja naamiointitaitoja esitellään edellisvuosien tapaan sosiaalisessa mediassa kuvin ja opetusvideoin.

Perinteiset Linnan juhlat on vuodelta 2020 peruttu. Aiemmin näin on käynyt sota- ja lamavuosina tai presidenttien esteiden takia. Koronavuonna suomalaiset kuitenkin kutsutaan sunnuntaina 6.12. seuraamaan Linnan juhlia suoran lähetyksen välityksellä, ja luvassa on esittävää taidetta, menneiden vuosien vastaanottojen muistelua ja katsojien tervehdyksiä. Vaikka ohjelma onkin erilainen, kuulostaa itsenäisyyspäivän vietto tavallisessa kodissa perinteikkäältä: kotisohvalta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän seuraamista. Kättelyjonot ja tuttujen bongaamiset jäävät tältä vuodelta kuitenkin väliin.

Pikkujouluja järjestetään tänä vuonna pienimuotoisemmin. Isommat yritykset jättänevät pikkujoulut täysin väliin. Joulun vietto sujunee koronasta huolimatta monella tavalliseen tapaan, kotona lähimpien sukulaisten kanssa. Joulua on tosin tänä vuonna vaikeampaa paeta ulkomaille. Joulupukki sentään pääsee tiedotusvälineiden seuratessa lähtemään Lapista kierrokselleen, ja päässee palaamaankin.