Munia, synkistelyä ja aurinkoa – pääsiäistä silloin ja nyt

Kuva: Emäntä on asettanut kiirastorstaina säkillisen heiniä navetan katolle. Kuvaaja: Erkki Voutilainen 1963. JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Maaseudun Tulevaisuus (JOKAMT2Ku:20). Museovirasto.

SKS:n arkiston mainiossa kalendaarikortistossa on pääsiäistä laatikkokaupalla. Kortistoa ei kymmeniin vuosiin ole juurikaan täydennetty, ja tekstit kuvaavat enimmäkseen yli sadan vuoden takaista tapakulttuuria. Pystyykö 2020-luvun pääsiäistoimija löytämään sieltä tuttujakin aineksia, jotain vertailukohtia nykyisiin keväisiin aktiviteetteihinsa? Tein itselläni kevyen ihmiskokeen ja poimin korteilta muutaman pointin, jotka liittyvät muniin, pitkäperjantaihin ja auringon voimaan.

Munat ovat kulkeneet mukana halki koko pääsiäisjakson. Munaan tiivistyy uuden elämän alku tai koko maailman synty. Kauppaketjumme kauppaavat luomumunia, vapaan kanan munia, yllätysmunia ja miesten kalsareita.

Kalendaarikortistosta löytyy etenkin kiirastorstaihin liittyvä perinnäistapa, joka saattaa olla unohtumaan päin. Ensi kertaa kuulin siitä murrosikäisenä isältäni, naurahdusten saattelemana, enkä oikein tiennyt oliko kyseessä vitsi, sukupolvesta toiseen jatkunut vedätys vai aidon similia similibus -magian jäänne. Enpä arvannut, että tiedolle olisi joskus ammatillista käyttöä.

”Joka ensiksi herää, on hänen mentävä takaperin ja silmät ummessa navettaan. Siellä on mentävä takaperin ja etsittävä sonni ja koeteltava sen munia, että keväällä löytää linnunpesiä. Taikaa tekevät vielä joka paikassa Mäntyharjulla.” – SKS KRA. Mäntyharju. Karhu, J. 3384. 1936.

”Kun kierotorstai aamuna heti herättyään menee navettaan ja koittelee härän munat, sieltä jatkaa matkaa pinomaalle, ottaa sieltä lastuja syliinsä ja tuo ne tullessaan tupaan, jos sattuu silloin koivulastuja, niin löytää kesällä hyvin linnunmunia, jos taas sattuu käsiin leppä ym. huonon puun lastuja, löytää kesällä riähkälinnun, harakan yms. pesiä ja munia.”  – SKS KRA. Sakkola. Kinnari, Yrjö KRK 126: 113. 1935–36.

”Pääsiäishuomenelt mentti persettäs myät navettohon mulli pussi pitelemä. Sitt löytti linnu munni.” – SKS KRA. Pyhämaa. Laiho, Lauri 3469. 1936.

Perinnemuistiinpanot muistuttavat ajasta, jolloin maassamme oli jo pääsiäinen, muttei vielä tehokasta siipikarjataloutta, ja keväiset proteiinilisät olivat tarpeen. Linnunmunien kerääminen on jo pitkään ollut ympäristörikos. Navetat ja tallitkin ovat harvemmassa, mutta ehkä lintuharrastajat voisivat kokeilla tuota taikaa, kun valmistautuvat viattomampaan kevätseurantaan ja havainnointiin. Ainakin se opettaisi varovaista maastossa liikkumista ja tarjoaisi toisenlaisen laskeutumisen pitkiin pyhiin.

Myös mielitietyn ennustamiseen on samaa menettelyä tarjottu, mutta nämä merkinnät ovat harvinaisempia. Ehkäpä virtuaaliset Tinder-pyyhkäisyt ovat tätä nykyä muutenkin turvallisempi vaihtoehto.

”Alasti piti ’helekutella kolomen sonnin kelekkuja’ pääsiäisyönä, niin näki yrkämiehensä.” – SKS KRA. Hailuoto. Sanakirjasäätiön välityksellä (Jouko Paavola) 912. 1950.

Pitkäperjantai on nykyään monille maallistuneille mukava päivä, kun pitkä viikonloppu on vasta aluillaan. Toisin kerrotaan olleen menneinä aikoina Suomen saloilla. Piinaviikon piina oli pahimmillaan: paastottiin ja pidättäydyttiin kaikesta hauskasta. Paleltiin ja syötiin kylmää muonaa. Säänkin kuului olla huono. Kurjailupäivä tuntui varmasti oikeasti pitkältä, mutta toisaalta energiankulutus saatiin alas, ja ravitsemusvaihtoehdot olivat tavallaan trendikkäitäkin.

”Pitkänäperjantaina ei saanut syödä mitään maitoruokaa ennen kuin päivän laskun jälkeen.” – SKS KRA. Suonenjoki. Laitinen, G. 336. 1886.

”Pitkän perjantain syäty muut ruokaa, ku mämii kaurasleivän kans. Lehmii ei juotettu sinä päivän. Koko päivän ei käyty toisis talois, vaan aamupäiväl kirkos ja illal luettii Kristukse kärsimise historiaa ja laulettii piinavirsii.” – SKS KRA. Ulvila. Hämeenlinnan alakansakouluseminaari 4447. 1935.

Tunnelma oli kärsimyshistorian mukaisesti ankea ja hermostunut. Potentiaalinen pelastaja oli omasta takaa tapettu ristillä, ja kuolleista nousu antoi vielä odottaa itseään. Oli trollien, trullien ja vandaalien momentum. Tuttujakin kaikuja on tuolloisissa ilmatilan loukkauksissa ja ikävien naapurien tihutöissä, jotka uhkasivat onnea.

”Pitkäperjantakia vasten yöllä mentiin tuulimyllyn rappusille katsomaan vihollista, joka kulki suhinana ja vaikka minkä näköisenä. Navetasta saattoi samana yönä tavata vaimon, joka lypsi lehmän seulaan.” – SKS KRA. Leppävirta. Sääski, Sylvi 838. 1937.

Toisaalta pitkäperjantai on ollut otollinen syöpäläisten hävittämiseen ja muihin terveyttä edistäviin toimiin. Jo kylmyys itsessään oli hygieenistä, ja otollinen pyhäpäivä lisäsi myös myrkkyjen tehoa. Samoja riesoja on edelleen keskuudessamme, ja tarjolla on sekä virallisia hoitomuotoja että hätävaraksi keksittyjä korvikkeita.

”Syyhy parannetaan seuraavasti: Pitää mennä pitkääperjantaita vasten keskelle koskea kivelle, tehdä pohjan puolelta kuusesta vasta ja siinä kylpeä sitten keskikosken kivellä ja vastaansa koskessa kastaa. Sitten pitää vasta viskata menemään vasemman olkansa yli eikä katsoa taakseen pois tullessaan.”  – SKS KRA. Nilsiä. Krohn, Kaarle 13504. 1885.

”Ennen aikaan pantiin tuvat (asuintuvat) kylmilleen russakoiden ja lutikoiden hävittämistä varten. Ei silloin tarvinnut olla pakkasiakaan, kyllä ne silloin kuolivat niin kuin torakat ainakin. Pitkänäperjantaina iltasilla myrkytettiin luteet.”  – SKS KRA. Sortavala. Korhonen, Taavetti 33. 1936.

”Jos pitkänäperjantaina takkoo puuko ja sillä leikkoo muata palase irti, nii sillä muapalala painamalla paranoo ajokset, patit, kasvaiset, turpoomiset ja ukoammukset. (Ukoammukset tulehtumia, tuntematta syytä tulleet).” – SKS KRA. Virtasalmi. Paajanen, Lyyli KRK 82: 166. 1935–36.

Lankalauantai vaihtuu lopulta varsinaiseksi pääsiäiseksi, ylösnousemuksen päiväksi. Vuonna 2024 samana yönä siirrytään kesäaikaan. Monet suomalaiset ovat tähän aikaan vuodesta vielä Aurinkorannikolla, mutta eivät asiat hullummin ole pohjoisessakaan. Aurinko nousee Helsingissä 6:48 ja Utsjoella 6:20. Jos vanhat tiedot pitävät paikkansa, se samalla tanssii.

”Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, on nii ilone.” – SKS KRA. Uusikirkko Viipurin lääni. Paulaharju, Samuli 1264. 1903.

”Pääsiäisaamuna aurinko tanssii punaisena taivaalla. Se riemuitsee Vapahtajan ylösnousemuksen vuoksi.” – SKS KRA. Saarijärvi > Pylkönmäki. Harju, Otto KRK 70: 897. 1935–36.

”Vanhat sannoit, että pilvinen pitkäperjantai tuopi auringonpaisteisen pääsiäisen, mut pitkäperjantai jos on kirkas, niin silloin on pääsiäinen pilvinen eikä saa nähä, miten aurinko pääsiäisaamuna kiikkuu taivaan laella.” – SKS KRA. Säkkijärvi. Mannonen, Ulla 6626.1938.

”Pääsiäisaamuna mennään puhumatta nuttu nurin toisessa jalassa kenkä, toisessa ei, varhain aamulla ennen auringonnousua korkealle mäen typpyrälle. Siellä hiljaa odotetaan auringon nousua. Juuri kun aurinko pilkistää, tulee toivoa itselleen jotain, joka sitten toteutuu.” – SKS KRA. Porin mlk. Hämeenlinnan alakansakouluseminaari 4387. 1935.

Aurinkoa ei pidä päästää liikaa iholle, kuten jo vanha kansa hyvin tiesi, mutta muuten siihen liittyy paljon tulevaisuuden toivoa. Pääsiäisöinä kuunneltiin ennen vanhaan tuntikausia onnen tai epäonnen merkkejä rakennusten katoilla. Nykyään kuuntelijoita on kattolastina varmasti vähemmän kuin aurinkopaneeleja, ja lykyn ainekset löytyvätkin kilowattitunneista, joita luetaan päiväsaikaan mittaritaulusta kattojen alla. 

”Helsingis käytii Alppilas pääsiäisaamun kattomas, kun aurinko leikkii. Mä olin palvelukses Helsingis.” – SKS KRA. Merikarvia. Laanti, Aili 1109. 1936.

Kannattaa haikata harjanteille päivännousua katsomaan, missä päin maata onkaan. Meteorologit lupailevat pitkin viikkoa jotakin, mutta perjantainahan ennuste perinteisesti varmistuu, koska pitkäperjantai on käänteinen pääsiäissunnuntaihin nähden. Auringolla on, jos sää suo, sunnuntaina aamuseitsemän maissa aikaikkuna ensimmäiseen kesäperformanssiinsa. Ja maanantaina, huhtikuun ensimmäisenä, on sitten lupa aprillata – tänä vuonna vapaapäivä säästää meitä moiselta hassutukselta työpaikalla.

Hyvää pääsiäisen aikaa!

Juha Nirkko

Arkistotutkija Juha Nirkko hoitaa SKS:n arkiston asiakas- ja tietopalvelua sekä keruita. Perinpohjaista arkistoaineistojen tuntemustaan hän hyödyntää myös kysyttynä haastateltavana tiedotusvälineissä. Suosittujen SKS:n vuotuisjuhlapakettien – joulu, pääsiäinen, juhannus ja kekri – sisällöissä näkyy hänen kädenjälkensä. Perinteentutkimuksen popularisointi on myös hänelle tuttua, mainittakoon Suomen kesä – päivästä päivään vuodelta 2014.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Juha Nirkon blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

12.12.2024 - Uutiset

SKS julkaisee kymmeniä tuhansia aiemmin julkaisemattomia kansanperinteen aineistoja avoimesti verkossa

12.12.2024 - Uutiset

Kaksi SKS:n uutuusteosta Vuoden historiateos 2024 -ehdokkaana

4.12.2024 - Kirjatiedotteet

Vilua ja nälkää – Uutuuskirja vie lukijan kirjalliselle matkalle kauheaan Pohjolaan