Mitä muinainen DNA voi kertoa meistä ja menneisyydestämme? – Uutuuskirja avaa ennennäkemättömiä näkymiä muinaisuuteen

Muinais-DNA. Avain menneisyyteen tarjoaa ainutlaatuisen esityksen muinais-DNA-tutkimuksesta ja sen merkityksestä historiantutkimuksessa. Museokeskus Vapriikin laajaan tutkimushankkeeseen perustuva teos esittelee ensimmäistä kertaa suomeksi, mitä DNA-tutkimus on saanut selville ihmisten, eläinten ja kasvien historiasta sekä muinaisista taudinaiheuttajista.
Arkeogeneettinen tutkimus avaa uusia näkökulmia ihmisten, eläinten ja kasvien historiaan, muinaisiin tauteihin ja ympäristön muutoksiin. Samalla se paljastaa, miten ihmiset ja eliölajit ovat sopeutuneet ympäristöihin ja liikkuneet halki aikojen. Monitieteisessä tutkimusalassa yhdistyvät genetiikka, arkeologia, historia ja kielitiede.
Juuri ilmestynyt teos Muinais-DNA. Avain menneisyyteen esittelee arkeogenetiikkaa ensimmäistä kertaa yleistajuisesti suomeksi. Teoksessa on uutta, viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa Suomen asutus- ja kielihistoriasta, sukulaisuudesta, terveydestä ja ruokavalioista. Teoksessa on myös runsaasti esimerkkejä Suomesta löydettyjen arkeologisten ihmisyksilöiden DNA-tutkimusten tuloksista.
Ihmisten tutkimusten ohella teos laajentaa näkökulmaa myös ympäristöhistoriaan ja eliölajien kehitykseen. Se käsittelee muun muassa sitä, miten ihmiset ovat sopeutuneet muuttuviin ympäristöihin ja miten eri lajit – niin eläimet kuin kasvit – ovat ajan myötä muovautuneet luonnonvalinnan ja ihmistoiminnan seurauksena. Teos tuo esiin myös jalostuksen vaikutukset kasvien ja kotieläinten perimään antaen näin tietoa ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta menneisyydessä.
Teos esittelee muinais-DNA-tutkimuksen ja sen sisartieteiden menetelmiä ja tutkimustuloksia laajalle yleisölle. Se auttaa ymmärtämään, miten monitieteinen tutkimus rikastuttaa historiantutkimusta ja avaa uusia mahdollisuuksia menneisyyden tutkimiseen.
Kirja pohjautuu museokeskus Vapriikin tutkimushankkeeseen ja aiheesta avautui Vapriikkiin näyttely Muinais-DNA: Avain menneisyyteen kesäkuussa 2025.
Kirjan ovat toimittaneet arkeologi, FT Ulla Nordfors ja historiantutkija, FT Maj Meriluoto. Nordfors on bioarkeologian dosentti Turun yliopistossa ja tutkija Vapriikissa. Hän on johtanut Vapriikissa Pälkäneen rauniokirkon tutkimusta ja toiminut projektipäällikkönä muinais-DNA-näyttelyhankkeessa. Meriluoto työskentelee näyttelypäällikkönä Vapriikissa. Hän on kuratoinut Vapriikkiin useita kansainvälisiä näyttelyitä ja toimittanut näyttelyhankkeiden yhteydessä lukuisia populaariteoksia ja tietokirjoja, mm. Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (SKS, 2015). Kirjan muut kirjoittajat ovat genetiikan, arkeologian ja biologian tutkijoita eri yliopistoista.
Ulla Nordfors ja Maj Meriluoto (toim.)
Muinais-DNA. Avain menneisyyteen
Tietolipas 298
Tampereen museoiden julkaisuja 177
ISBN 978-951-858-961-0
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Mitä mieltä olit tästä jutusta?
Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa
Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti
Lue lisää

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä
Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko
Lue lisää


Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen
Kirsi-Maria Nummila
Lue lisää



Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa
Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.
Lue lisää


