Uutuuskirja avaa kiehtovan näkymän kirkon rooliin suomalaisten elämässä 1600–1800-luvuilla

Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600–1800 tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten monella tavalla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten arkeen varhaismodernissa yhteiskunnassa.

Juuri ilmestynyt teos Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600–1800 avaa monipuolisesti kirkon ja papiston tehtäviä sekä merkitystä varhaismodernissa yhteiskunnassa. Teos perustuu viimeaikaiseen tutkimukseen, jossa kirkkoa ei tarkastella pelkästään vallanpitäjänä, kontrollivälineenä tai instituutiona, vaan sen ymmärretään toimivan tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Kirja tarjoaa kiinnostavan tietopaketin siitä, millä kaikilla tavoilla kirkko ja papisto vaikuttivat ihmisten arkielämään ja yhteiskunnan toimintaan 1600–1800-lukujen välisenä aikana.

Ella Viitaniemen toimittama kirja lähestyy aihepiiriä kolmen teeman kautta, jotka heijastavat uusia tutkimusalueita kirkon ja papiston yhteiskunnallisen merkityksen tutkimuksessa. Kirjan ensimmäinen osa tarkastelee papistoa, papin perhettä sekä pappiloiden asemaa seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Toinen osa keskittyy kirkkoon seurakuntalaisten yhdessä rakentamana julkisena tilana ja kolmas osa syventyy kirkkoon osana Ruotsin valtakunnan hallintokoneistoa sekä papiston rooliin julkisena tiedonvälittäjänä.

Teos valaisee esimerkiksi sitä, ketkä kirkkoja rakensivat ja maalasivat: ammattimiehet, itseoppineet vai pitäjäläiset. Tarkasteltavana ovat myös pyhän tilan kokemukset sekä eletyn uskon ulottuminen kirkkorakennuksen ulkopuolelle ihmisten arkielämän keskelle. Lisäksi luvuissa käsitellään saarnojen politisoitumista ja papiston kokemuksia politiikan ja hallinnon toimijoina, suomen kielen asemaa ja kommunikaatiota sekä varhaisen nationalismin rakentumista valtakunnallisten kolehtikeräysten kautta. Huomiota saa myös harvoin tutkittu papin rouva ja muu perhe sekä heidän roolinsa ja vuorovaikutus ympäröivän yhteisön kanssa.

Teos sisältää uutta tutkimustietoa erityisesti yhteiskunta- ja taidehistorian aloilta, ja se avaa monipuolisesti varhaismodernin ajan papiston ja kirkon tämänhetkistä kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta. Tutkimus toimii myös johdatuksena varhaismodernin yhteiskunnan tutkimuksen metodeihin ja teoreettisiin pohdintoihin.

FT Ella Viitaniemi työskentelee apurahatutkijana Tampereen yliopiston historian, filosofian ja kirjallisuustieteen laitoksella.

Ella Viitaniemi (toim.)
Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600–1800
ISBN 978-951-858-605-3
Historiallisia Tutkimuksia 289
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Teos on luettavissa myös avoimesti oa.finlit.fi -sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/ht.289.

Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, tiedekirjat@finlit.fi

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Colonial Aspects of Finnish-Namibian Relations, 187o–1990: Cultural Change, Endurance and Resistance

Toimittaneet Leila Koivunen ja Raita Merivirta

Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika

Toimittaneet Jenni lares, Raisa Maria Toivo ja Mari Välimäki

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

Jari Ojala ja Riina Turunen

Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

Toimittanut Tomi Huttunen

Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes

Toimittaneet Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna ja Martina Bellinzona

Superdiversiteetti – Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000

Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen

Margaret Kilpinen – Pianisti, pedagogi, puoliso

Margit Rahkonen

Uutiset ja puheenaiheet

25.6.2024 - Uutiset

Uusi kokoomateos tutkii Suomen ja Namibian suhteen pitkää historiaa antikolonialistisesta näkökulmasta

21.6.2024 - Uutiset

Uutuuskirja: Nykyisin suositut naisten elämäkerrat ovat jatkumoa jo 1700-luvulla kerrotuille varhaisten naisten tarinoille

Placeholder image
20.6.2024 - Blogi

Tekstit meissä ja ympärillämme