Kirjanjulkistus: Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

Tervetuloa Rosebud Sivullisen lavalle julkistamaan teos Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930!

Tiesitkö, ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä? Kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin, entä Leo Tolstoin? Mitä venäläiskirjailijat ovat ajatelleet Suomesta ja suomalaisista 1800- ja 1900-luvun alussa? Entä suomalaiskirjailijat Venäjästä ja venäläisistä?

Nyt kun Suomen ja Venäjän suhteet ovat historiallisen huonot, on aika tarkastella maiden kulttuurisen vuoropuhelun historiaa, jota ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty. Tuore kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja Suomen ja Venäjän kirjallisuussuhteiden historiassa.

Tilaisuuden avaa SKS:n kustannusjohtaja Kirsi Keravuori ja julkistettavan teoksen esittelee kirjan toimittaja, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen. Kirjailija ja kääntäjä Martti Anhava haastattelee Tomi Huttusta sekä kirjaan kirjoittaneita Ben Hellmania ja Mika Pylsyä.

Kirjan yhteydessä julkistetaan myös venäläisen käännöskirjallisuuden digitaalinen bibliografia vuoteen 1929, joka on toteutettu yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus on mahdollista katsoa striimin kautta myös jälkikäteen.

Tomi Huttunen (toim.): Henkinen muuri. Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1493. 510 s. SKS 2024.

Rajanaapureiden Suomen ja Venäjän välillä ei ole koskaan ollut kyse harmonisesta kumppanuudesta – ei politiikassa eikä kirjallisuushistoriassa. Jo autonomian aikana suomenmielisyys otti yhteen Venäjän kolonialistisen kielipolitiikan ja slavofilian kanssa. Toisaalta maiden välillä on aina ollut monikulttuurinen rajapinta – pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, Viipurin monikielisiä, baltiansaksalaisia ja karjalaisia sukuja, kirjallisia toimijoita ja kääntäjiä.

Suomalaisvenäläisiä kirjallisuussuhteita, kontakteja ja käännösten historiaa ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty. Missä määrin suomalaiskirjailijoilla on ollut kontakteja venäläisiin, ja miten vaikutteet ovat liikkuneet?

Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja kirjallisuussuhteiden historiassa. Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Uusi ja runsas tutkimustieto piirtää kuvan vääjäämättömän ylirajaisesta suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.