Euroopan komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Kalevalalle

Karjalaisista ja suomalaisista kansanrunoista ammentava Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinteitä.

Kalevala on saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen. Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. 

Euroopan komissio perustelee päätöstään seuraavasti:

”Karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuva Kalevala on yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia. Sen lisäksi että Kalevala on tärkeä osa karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, se on myös osoitus eurooppalaisten kulttuurien ja identiteettien vuorovaikutuksesta ja monikerroksisuudesta.”

Kalevala on yksi harvoista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista, joille on myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus. Tunnus myönnettiin Kalevalalle nimenomaan ajassa elävänä eepoksena. Kalevala herättää kiinnostusta yli kulttuurirajojen ja toimii inspiraation lähteenä niin metallimusiikille ja fantasiakirjallisuudelle kuin käsityöperinteelle ja tatuointitaiteellekin. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle.

”Tämä on hieno kansainvälinen tunnustus Kalevalalle ja siihen liittyvälle elävälle perinnölle. Osana eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen perhettä se täydentää kuvaa tarinaperinteestä, josta tuotetaan yhä uusia tieteellisiä, taiteellisia ja kulttuurisia tulkintoja”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta kirjoittama kaunokirjallinen teos. Se on osa eurooppalaista eeposperinnettä, ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus. Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta se kietoutuu myös vahvasti yleiseurooppalaisiin kysymyksiin identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua erityisesti Kalevalan suhteesta karjalaiseen runoperinteeseen ja kulttuuriin.

”Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus nostaa valokeilaan paitsi Kalevalan myös sen taustalla olleen karjalaisen, inkeriläisen ja suomalaisen perinteen sekä kreikkalais-roomalaisesta antiikista periytyneiden kirjallisten mallien soveltamisen”, korostaa SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen. ”Suomalaisuuden tarina on rakennettu eri aineksista yli rajojen. Sen vuoksi se on myös ristiriitainen ja kiistanalainen. Kiistanalaisuus tekee Kalevalasta uusiutuvaa ja elävää kulttuuriperintöä, ja juuri se liittää Kalevalan nykyeurooppalaisille tuttuihin asetelmiin.”

Suomi haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle keväällä 2023. Valinnan Suomen edustajasta teki opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä. Tunnukseen liittyvän hankkeen toteuttaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä Kalevalaseura-säätiön, Gallen-Kallelan Museon, Juminkeko-säätiön, Parppeinvaaran runokylän sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Verkostoon kuuluu monia Kalevalaan, karjalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä pedagogiikkaan erikoistuneita toimijoita.

Tunnukseen liittyy eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, jossa avataan suomalaista ja karjalaista kulttuuriperintöä ajankohtaisista näkökulmista: millainen suhde erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä ja yhteisöillä on Kalevalaan ja miten teosta tulkitaan nykyään. Hankkeessa Kalevalaan tutustutaan moniaistisesti kuvataiteen, arkistoaineistojen, kirjallisuuden, runolaulun ja kansanmusiikin keinoin.

Suomesta tunnuksen on aiemmin saanut Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus huhtikuussa 2022.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt 7 kohteelle.

Tunnus on myönnetty kaikkiaan 67 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnuksen on tarkoitus lisätä eurooppalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomessa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koordinoi Museovirasto. Seuraava kansallinen hakukierros järjestetään touko-kesäkuussa 2024.

Lisätietoa

Kati Mikkola

viestintäjohtaja

Hallinto- ja talousosasto

+358 50 598 7501

Lue lisää Katista

Niina Hämäläinen

Kalevalaseuran toiminnanjohtaja

Tutkimusosasto

+358 40 538 5144

Lue lisää Niinasta

Tuomas M. S. Lehtonen

pääsihteeri

Hallinto- ja talousosasto

+358 40 560 9879

Lue lisää Tuomaksesta

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi
Lisää aiheesta

Suomi on hakenut Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle

Uutiset ja puheenaiheet

20.5.2024 - Uutiset

Uutuuskirja avaa näkymän Euroopan kaupunkien vaihteleviin kielimaisemiin

17.5.2024 - Blogi

The Kalevala – Living Epic Heritage

16.5.2024 - Uutiset 3

SKS:n vastaajaverkosto esittäytyy: Jorma Aaltoselle mieluisia kirjoitusaiheita ovat mökkeily ja kasvit