Miten Suomi asutettiin? Tuore historiateos kertoo Suomen rakentamisen tarinan Ylä-Savon asutushistoriasta käsin

Uudisraivaajien maa valottaa Suomen rakentamista uudisraivauksen myötä yhden alueen, esiteollisen Ruotsin syrjäisen rajaseudun, nykyisen Ylä-Savon kautta. Ainutlaatuisiin alkuperäislähteisiin perustuva teos tarjoaa harvinaisen aluetaloudellisen näkökulman Suomen historiaan, jossa Ylä-Savon kehitystä verrataan koko maan kehitykseen.

Suomi on rakentunut vuosisatojen aikana uudisraivauksen ja asutuksen myötä. Jari Ojalan ja Riina Turusen toimittama kirjauutuus Uudisraivaajien maa analysoi Suomen rakentamisen tarinaa Ylä-Savon asutushistoriasta käsin, liittäen alueen osaksi kansainvälistä asutusliikkeiden historiaa ja Suomen aluetaloudellisia kehityskulkuja. Esihistoriasta lähelle nykypäivää ulottuvaa ajanjaksoa tarkasteleva teos kytkee menneen nykypäivään ja tarjoaa syvemmän ymmärryksen alueen ominaispiirteistä.

”Ylä-Savo on kiinnostava esimerkki yhdestä suomalaisesta uudisraivauksella muodostuneesta asutusalueesta ja elämisen ehtojen tutkimisesta kaukana keskuksista, luonnon tarjoamien mahdollisuuksien äärellä. Samalla teos tuottaa uutta tietoa nimenomaisesti Ylä-Savon menneisyydestä ja auttaa ymmärtämään sen nykyisyyttä ja kenties tulevaakin.”

Ylä-Savon silmänkantamattomiin jatkuvat ikimetsät olivat varhaismodernilla ajalla Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välistä karua rajaseutua, jonne pysyvä talonpoikainen asutus levisi vasta myöhään. Seudulle muuttaneet kaskenpolttajat raivasivat kahdentoista sukupolven aikana metsät viljely- ja karjatalousmaaksi, mikä loi pohjan alueen tulevalle väestönkasvulle ja teollistumiselle. Teos selvittää, kuinka tämä tapahtui ja millaisia ylisukupolvisia vaikutuksia Ylä-Savon ankarilla elinolosuhteilla ja myöhäisellä asutuksella on edelleen.

”Käsitys Ylä-Savon Suomen mittakaavassa jopa poikkeuksellisesta köyhyydestä ja takapajuisuudesta muodostui 1800-luvulla. Tässä teoksessa arvioimme uudelleen ja osin kumoamme tämän väitteen: Ylä-Savo ei ollut sen köyhempi tai kurjempi kuin moni muukaan Suomen alue.”

Geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen uusimpia, innovatiivisia keinoja hyödyntävä teos on kuvitettu ainutlaatuisilla yläsavolaista elämää 1900-luvun alussa esittelevillä kansatieteellisillä valokuvilla sekä kultakauden taiteilijoiden teoksilla, joissa Ylä-Savo oli usein kohteena.

Jari Ojala ja Riina Turunen (toim.)
Uudisraivaajien maa. Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot
ISBN 978-951-858-888-0
Historiallisia Tutkimuksia 291
SKS 2024
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?