Sota on suurelta osin kielellistä toimintaa – Uutuuskirja valaisee marginaaliin jäänyttä näkökulmaa jatkosodan tutkimuksessa

Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Professori Pekka Kujamäen tuore tutkimus Aseveljien tulkit on ensimmäinen teos, joka keskittyy kääntäjien ja tulkkien rooliin suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden arjessa.
”Yhtäkkiä saksalaisia oli kaikkialla.” Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. Aseveljien tulkit tarkastelee reilun kolmen vuoden pituista jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Keitä nämä kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät?
”Teoksen näkökulma jatkosodan vuosiin on ennen muuta kääntämisen ja tulkkauksen tutkijan, joka pyrkii valottamaan vielä toistaiseksi pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta.”
Teoksen päähuomio kohdistuu Yhteysesikunta Roin tulkkeihin ja yhteysupseereihin, joita Suomen sodanjohto lähetti saksalaisjoukkojen yhteyshenkilöiksi. He toimivat yhtäältä sotilaina, tulkkeina ja kääntäjinä, toisaalta myös juoksupoikina ja tiedustelijoina, jotka raportoivat Päämajalle aseveljeyden ilmapiiristä ja mahdollisista konflikteista. Virallisten ja sotilaallisten resurssien ohella huomiota saavat myös siviilit, erityisesti saksantaitoiset naiset. Kirja täydentää kuvaa aseveljien kohtaamisista ja kielitaidon merkityksestä sodan arjessa – oli kyse sitten rintaman sotilaallisista yhteisoperaatioista tai suomalais-saksalaisesta rinnanelosta sotatoimien selustassa.
Tutkimus perustuu yhteysupseerien ja tulkkien sodanaikaisiin viikkokertomuksiin sekä siviilitulkkien muistitietoaineistoihin. Teoksen kuvitus on peräisin Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta.
Pekka Kujamäki toimii käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa. Hän on tutkinut aiemmin muun muassa kaunokirjallisuuden kääntämisen historiaa, sittemmin erityisesti kielellistä ja kulttuurista välittäjätoimintaa jatkosodan sotilaallisissa rakenteissa, erityisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden edellyttämää kääntämistä ja tulkkausta.
Pekka Kujamäki
Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki
ISBN 978-951-858-634-3
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1488
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt
vapaakappaleet@finlit.fiMitä mieltä olit tästä jutusta?
Tuoreita tiedekirjoja


Confessions and Confidences. Academic and Cultural History Revisited in Letters and Other Documents of Life
Toimittaneet Leila Virtanen, Tiina Seppä ja Jyrki Pöysä
Lue lisää


Contested Knowledge. Political Dimensions of European Ethnology and Folklore Studies in Post-War Europe
Toimittaneet Konrad J. Kuhn, Hanna Snellman ja Lauri Turpeinen
Lue lisää

Expressions and Impressions. Personal and Communal Aspects of Traditional Singing
Toimittaneet Mari Väinä ja Taive Särg
Lue lisää

Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina
Toimittaneet Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä
Lue lisää

Living Lament. Explorations in Shifting Ideologies
Toimittaneet Viliina Silvonen ja Eila Stepanova
Lue lisää

Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus. Menetelmiä ja käytäntöjä
Toimittaneet Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty ja Roosa Suomalainen
Lue lisää


