Sota on suurelta osin kielellistä toimintaa – Uutuuskirja valaisee marginaaliin jäänyttä näkökulmaa jatkosodan tutkimuksessa
Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Professori Pekka Kujamäen tuore tutkimus Aseveljien tulkit on ensimmäinen teos, joka keskittyy kääntäjien ja tulkkien rooliin suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden arjessa.
”Yhtäkkiä saksalaisia oli kaikkialla.” Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. Aseveljien tulkit tarkastelee reilun kolmen vuoden pituista jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Keitä nämä kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät?
”Teoksen näkökulma jatkosodan vuosiin on ennen muuta kääntämisen ja tulkkauksen tutkijan, joka pyrkii valottamaan vielä toistaiseksi pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta.”
Teoksen päähuomio kohdistuu Yhteysesikunta Roin tulkkeihin ja yhteysupseereihin, joita Suomen sodanjohto lähetti saksalaisjoukkojen yhteyshenkilöiksi. He toimivat yhtäältä sotilaina, tulkkeina ja kääntäjinä, toisaalta myös juoksupoikina ja tiedustelijoina, jotka raportoivat Päämajalle aseveljeyden ilmapiiristä ja mahdollisista konflikteista. Virallisten ja sotilaallisten resurssien ohella huomiota saavat myös siviilit, erityisesti saksantaitoiset naiset. Kirja täydentää kuvaa aseveljien kohtaamisista ja kielitaidon merkityksestä sodan arjessa – oli kyse sitten rintaman sotilaallisista yhteisoperaatioista tai suomalais-saksalaisesta rinnanelosta sotatoimien selustassa.
Tutkimus perustuu yhteysupseerien ja tulkkien sodanaikaisiin viikkokertomuksiin sekä siviilitulkkien muistitietoaineistoihin. Teoksen kuvitus on peräisin Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta.
Pekka Kujamäki toimii käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa. Hän on tutkinut aiemmin muun muassa kaunokirjallisuuden kääntämisen historiaa, sittemmin erityisesti kielellistä ja kulttuurista välittäjätoimintaa jatkosodan sotilaallisissa rakenteissa, erityisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden edellyttämää kääntämistä ja tulkkausta.
Pekka Kujamäki
Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki
ISBN 978-951-858-634-3
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1488
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt
vapaakappaleet@finlit.fiMitä mieltä olit tästä jutusta?
Tuoreita tiedekirjoja
Kirjailijapoetiikat: Poetiikan näkökulmia kirjailijoiden tuotantoon
Toimittaneet Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma
Lue lisää
Colonial Aspects of Finnish-Namibian Relations, 187o–1990: Cultural Change, Endurance and Resistance
Toimittaneet Leila Koivunen ja Raita Merivirta
Lue lisää
Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika
Toimittaneet Jenni lares, Raisa Maria Toivo ja Mari Välimäki
Lue lisää
Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930
Toimittanut Tomi Huttunen
Lue lisää
Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000
Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen
Lue lisää