Sota on suurelta osin kielellistä toimintaa – Uutuuskirja valaisee marginaaliin jäänyttä näkökulmaa jatkosodan tutkimuksessa


Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Professori Pekka Kujamäen tuore tutkimus Aseveljien tulkit on ensimmäinen teos, joka keskittyy kääntäjien ja tulkkien rooliin suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden arjessa.

Yhtäkkiä saksalaisia oli kaikkialla.” Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. Aseveljien tulkit tarkastelee reilun kolmen vuoden pituista jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Keitä nämä kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät?

”Teoksen näkökulma jatkosodan vuosiin on ennen muuta kääntämisen ja tulkkauksen tutkijan, joka pyrkii valottamaan vielä toistaiseksi pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta.”

Teoksen päähuomio kohdistuu Yhteysesikunta Roin tulkkeihin ja yhteysupseereihin, joita Suomen sodanjohto lähetti saksalaisjoukkojen yhteyshenkilöiksi. He toimivat yhtäältä sotilaina, tulkkeina ja kääntäjinä, toisaalta myös juoksupoikina ja tiedustelijoina, jotka raportoivat Päämajalle aseveljeyden ilmapiiristä ja mahdollisista konflikteista. Virallisten ja sotilaallisten resurssien ohella huomiota saavat myös siviilit, erityisesti saksantaitoiset naiset. Kirja täydentää kuvaa aseveljien kohtaamisista ja kielitaidon merkityksestä sodan arjessa – oli kyse sitten rintaman sotilaallisista yhteisoperaatioista tai suomalais-saksalaisesta rinnanelosta sotatoimien selustassa.

Tutkimus perustuu yhteysupseerien ja tulkkien sodanaikaisiin viikkokertomuksiin sekä siviilitulkkien muistitietoaineistoihin. Teoksen kuvitus on peräisin Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta.

Pekka Kujamäki toimii käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa. Hän on tutkinut aiemmin muun muassa kaunokirjallisuuden kääntämisen historiaa, sittemmin erityisesti kielellistä ja kulttuurista välittäjätoimintaa jatkosodan sotilaallisissa rakenteissa, erityisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden edellyttämää kääntämistä ja tulkkausta.

Pekka Kujamäki
Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki
ISBN 978-951-858-634-3
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1488
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Miten luemme? Kirjallisuuden kouluopetuksen mahdollisuuksia

Toimittaneet Aino Mäkikalli, Elias Heikkonen, Kaisa Ilmonen ja Päivi Koponen

Terrains of Imagination in Contemporary Finnish Literature: Harassing Habitats in Maarit Verronen’s Fictions

Sarianna Kankkunen

Lapsenkielen uudissanat

Klaus Laalo

Lähestymistapoja kirjallisuuteen

Toimittaneet Hanna Meretoja, Aino Mäkikalli, Anna Helle, Kaisa Ilmonen ja Markku Lehtimäki

Nälkä ja vilu: Matkoja kauheaan pohjoiseen

Jyrki Siukonen

Suomalainen lastenelokuva

Toimittaneet Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen ja Heta Mulari

Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin: Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa

Toimittaneet Hanna Karhu, Katri Kivilaakso ja Viola Parente-Čapková

Joustavat sukupuolet muuntuvat merkitykset (Kalevalaseuran 103. vuosikirja)

Toimittaneet Niina Hämäläinen, Tarja Kupiainen ja Riikka Taavetti

Uutiset ja puheenaiheet

14.2.2025 - Uutiset

Millaisia ystäviä sinulla on? – Kerro SKS:lle kokemuksistasi

Placeholder image
14.2.2025 - Blogi

Salaisia kansioita etsimässä – Toini Havun muistiinpanot Kersti Bergrothin elämän viimeisestä rakkaudesta

11.2.2025 - Blogi

Kasarilta 20-luvulle -seminaarissa muisteltiin kirjallisuudentutkimuksen oppihistoriaa