Sota on suurelta osin kielellistä toimintaa – Uutuuskirja valaisee marginaaliin jäänyttä näkökulmaa jatkosodan tutkimuksessa


Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Professori Pekka Kujamäen tuore tutkimus Aseveljien tulkit on ensimmäinen teos, joka keskittyy kääntäjien ja tulkkien rooliin suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden arjessa.

Yhtäkkiä saksalaisia oli kaikkialla.” Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. Aseveljien tulkit tarkastelee reilun kolmen vuoden pituista jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Keitä nämä kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät?

”Teoksen näkökulma jatkosodan vuosiin on ennen muuta kääntämisen ja tulkkauksen tutkijan, joka pyrkii valottamaan vielä toistaiseksi pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta.”

Teoksen päähuomio kohdistuu Yhteysesikunta Roin tulkkeihin ja yhteysupseereihin, joita Suomen sodanjohto lähetti saksalaisjoukkojen yhteyshenkilöiksi. He toimivat yhtäältä sotilaina, tulkkeina ja kääntäjinä, toisaalta myös juoksupoikina ja tiedustelijoina, jotka raportoivat Päämajalle aseveljeyden ilmapiiristä ja mahdollisista konflikteista. Virallisten ja sotilaallisten resurssien ohella huomiota saavat myös siviilit, erityisesti saksantaitoiset naiset. Kirja täydentää kuvaa aseveljien kohtaamisista ja kielitaidon merkityksestä sodan arjessa – oli kyse sitten rintaman sotilaallisista yhteisoperaatioista tai suomalais-saksalaisesta rinnanelosta sotatoimien selustassa.

Tutkimus perustuu yhteysupseerien ja tulkkien sodanaikaisiin viikkokertomuksiin sekä siviilitulkkien muistitietoaineistoihin. Teoksen kuvitus on peräisin Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta.

Pekka Kujamäki toimii käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa. Hän on tutkinut aiemmin muun muassa kaunokirjallisuuden kääntämisen historiaa, sittemmin erityisesti kielellistä ja kulttuurista välittäjätoimintaa jatkosodan sotilaallisissa rakenteissa, erityisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden edellyttämää kääntämistä ja tulkkausta.

Pekka Kujamäki
Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki
ISBN 978-951-858-634-3
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1488
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Toimittaneet Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
6.2.2026 - Blogi

Kirjojen pienkorjausta SKS:n kirjastossa

5.2.2026 - Uutiset 1

Milano-Cortinan talviolympialaiset alkavat – SKS käynnistää keruun TV-urheilun katsomisesta

Ihmisiä tutkijasalissa tutustumassa kortistoihin ja arkistoaineistoihin.
3.2.2026 - Uutiset

SKS hakee arkistotutkijaa