Sota on suurelta osin kielellistä toimintaa – Uutuuskirja valaisee marginaaliin jäänyttä näkökulmaa jatkosodan tutkimuksessa


Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Professori Pekka Kujamäen tuore tutkimus Aseveljien tulkit on ensimmäinen teos, joka keskittyy kääntäjien ja tulkkien rooliin suomalaisten ja saksalaisten aseveljeyden arjessa.

”Yhtäkkiä saksalaisia oli kaikkialla.” Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. Aseveljien tulkit tarkastelee reilun kolmen vuoden pituista jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Keitä nämä kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät?

”Teoksen näkökulma jatkosodan vuosiin on ennen muuta kääntämisen ja tulkkauksen tutkijan, joka pyrkii valottamaan vielä toistaiseksi pitkälti pimentoon jäänyttä osaa suomalaisesta kääntämisen ja tulkkauksen historiasta.”

Teoksen päähuomio kohdistuu Yhteysesikunta Roin tulkkeihin ja yhteysupseereihin, joita Suomen sodanjohto lähetti saksalaisjoukkojen yhteyshenkilöiksi. He toimivat yhtäältä sotilaina, tulkkeina ja kääntäjinä, toisaalta myös juoksupoikina ja tiedustelijoina, jotka raportoivat Päämajalle aseveljeyden ilmapiiristä ja mahdollisista konflikteista. Virallisten ja sotilaallisten resurssien ohella huomiota saavat myös siviilit, erityisesti saksantaitoiset naiset. Kirja täydentää kuvaa aseveljien kohtaamisista ja kielitaidon merkityksestä sodan arjessa – oli kyse sitten rintaman sotilaallisista yhteisoperaatioista tai suomalais-saksalaisesta rinnanelosta sotatoimien selustassa.

Tutkimus perustuu yhteysupseerien ja tulkkien sodanaikaisiin viikkokertomuksiin sekä siviilitulkkien muistitietoaineistoihin. Teoksen kuvitus on peräisin Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta.

Pekka Kujamäki toimii käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa. Hän on tutkinut aiemmin muun muassa kaunokirjallisuuden kääntämisen historiaa, sittemmin erityisesti kielellistä ja kulttuurista välittäjätoimintaa jatkosodan sotilaallisissa rakenteissa, erityisesti suomalais-saksalaisen aseveljeyden edellyttämää kääntämistä ja tulkkausta.

Pekka Kujamäki
Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki
ISBN 978-951-858-634-3
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1488
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sävelten voima ja sitkeys. Musiikki politiikan välineenä ja kohteena

Toimittaneet Pertti Grönholm, Kaarina Kilpiö ja Simo Mikkonen

Omistamisen kulttuurit. Tavaroiden taakasta sijoittamisen vapauteen

Toimittaneet Heidi Hirsto, Hanna Kuusela, Merja Porttikivi ja Juhana Venäläinen

Maisema ja kulttuuriperintö. Landskap och kulturarv

Toimittaneet Niina Hämäläinen, Pia Olsson ja Susanne Österlund-Pötzsch

Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa

Toimittaneet Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme

The Grand Duchy of Finland. From Princely Power to National Statehood

Toimittaneet Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen

Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850.

Toimittaneet Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu

Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle

Kustaa H. J. Vilkuna

Sibelius Japanissa. Vastaanotto, tulkinnat ja kulttuuriset sillat

Lasse Lehtonen

Uutiset ja puheenaiheet

23.10.2026 - Blogi

SKS viettää arkistojen päivää 10.11. – Harmaa laatikko -esitys avaa yleisölle arkistoaineistoja ja työtä niiden parissa

21.10.2026 - Uutiset

FM Marius Aho CoPe-akatemiatutkijahankkeen tutkimusavustajaksi SKS:aan

20.10.2026 - Blogi

Kirjailija Anja Snellmanin puhe Aleksis Kiven palkintojuhlassa 9.10.2026