Uutuuskirja paljastaa, mitä ranskalaiset ajattelevat suomalaisten kohteliaisuudesta

Suomalaisten epäkohteliaisuus on myytti, joka tulisi murtaa, esittää Johanna Isosävi uutuuskirjassaan Miten tutkia kohteliaisuutta? Kohteliaisuuden tutkimusta ensimmäistä kertaa suomeksi esittelevä teos tarjoaa monipuolisia näkökulmia ihmisten välisistä suhteista kiinnostuneille.

Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä.

Johanna Isosävin tuore tutkimus Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä. Isosävin mukaan suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi.

”Osallistujat kokivat, että Ranskassa tervehditään, pyydetään anteeksi ja pidetään ovea auki enemmän kuin Suomessa. Sen sijaan Suomessa siedettiin heidän mielestään paremmin hiljaisuutta kuin Ranskassa.”

Miten tutkia kohteliaisuutta? pureutuu siihen, mitä mieltä ranskalaiset ovat suomalaisten kohteliaisuudesta. Erityisesti oven auki pitäminen herätti keskustelua tutkimukseen osallistuneissa. Muuttaessaan Suomeen ranskalaiset ovat joutuneet totuttelemaan siihen, ettei ovia pidetä auki tuntemattomille samalla tavalla kuin Ranskassa. Eräs osallistunut kertoo jopa järkyttyneensä, kuinka hän ”sai päällensä ovia”, toinen taas tapasi tyttöystävänsä pitäessään hänelle ovea auki.

Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.

Dosentti Johanna Isosävi on ranskan kielen tutkija ja yliopistolehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat kohteliaisuus, puhuttelu ja tasa-arvoinen kielenkäyttö. Isosävi on aiemmin toimittanut yhdessä Hanna Lappalaisen kanssa teoksen Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (SKS 2015).

Johanna Isosävi
Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta
ISBN 978-951-858-852-1
Tietolipas 284
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Margaret Kilpinen – Pianisti, pedagogi, puoliso

Margit Rahkonen

Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta

Johanna Isosävi

Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä

Toimittanut Soile Veijola

Sävelten tyttäret – Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle

Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik

Superdiversiteetti – Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000

Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen

Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset

Simo Heininen

Aseveljien tulkit – Jatkosodan monikielinen arki

Pekka Kujamäki

Uutiset ja puheenaiheet

20.2.2024 - Blogi

Lähteiden äärellä. Havaintoja Lönnrotin arkistosta

16.2.2024 - Blogi

Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?

13.2.2024 - Uutiset 3

Ukrainalaisten Suomessa asuvien sotapakolaisten kokemuksissa korostuvat yhtymäkohdat Suomen historiaan