Uutuuskirja paljastaa, mitä ranskalaiset ajattelevat suomalaisten kohteliaisuudesta
Reaktioiden lukumäärä: 0
Suomalaisten epäkohteliaisuus on myytti, joka tulisi murtaa, esittää Johanna Isosävi uutuuskirjassaan Miten tutkia kohteliaisuutta? Kohteliaisuuden tutkimusta ensimmäistä kertaa suomeksi esittelevä teos tarjoaa monipuolisia näkökulmia ihmisten välisistä suhteista kiinnostuneille.
Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä.
Johanna Isosävin tuore tutkimus Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä. Isosävin mukaan suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi.
”Osallistujat kokivat, että Ranskassa tervehditään, pyydetään anteeksi ja pidetään ovea auki enemmän kuin Suomessa. Sen sijaan Suomessa siedettiin heidän mielestään paremmin hiljaisuutta kuin Ranskassa.”
Miten tutkia kohteliaisuutta? pureutuu siihen, mitä mieltä ranskalaiset ovat suomalaisten kohteliaisuudesta. Erityisesti oven auki pitäminen herätti keskustelua tutkimukseen osallistuneissa. Muuttaessaan Suomeen ranskalaiset ovat joutuneet totuttelemaan siihen, ettei ovia pidetä auki tuntemattomille samalla tavalla kuin Ranskassa. Eräs osallistunut kertoo jopa järkyttyneensä, kuinka hän ”sai päällensä ovia”, toinen taas tapasi tyttöystävänsä pitäessään hänelle ovea auki.
Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.
Dosentti Johanna Isosävi on ranskan kielen tutkija ja yliopistolehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat kohteliaisuus, puhuttelu ja tasa-arvoinen kielenkäyttö. Isosävi on aiemmin toimittanut yhdessä Hanna Lappalaisen kanssa teoksen Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (SKS 2015).
Johanna Isosävi
Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta
ISBN 978-951-858-852-1
Tietolipas 284
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt
vapaakappaleet@finlit.fiMitä mieltä olit tästä jutusta?
Johanna Isosävi: Miten tutkia kohteliaisuutta?
Johanna Isosävi ja Pirjo Hiidenmaa keskustelivat Isosävin kirjasta Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (SKS 2023) 6.3.2024 Rosebud Sivullisen lavalla.
Tuoreita tiedekirjoja
Sävelten voima ja sitkeys. Musiikki politiikan välineenä ja kohteena
Toimittaneet Pertti Grönholm, Kaarina Kilpiö ja Simo Mikkonen
Lue lisää
Omistamisen kulttuurit. Tavaroiden taakasta sijoittamisen vapauteen
Toimittaneet Heidi Hirsto, Hanna Kuusela, Merja Porttikivi ja Juhana Venäläinen
Lue lisää
Maisema ja kulttuuriperintö. Landskap och kulturarv
Toimittaneet Niina Hämäläinen, Pia Olsson ja Susanne Österlund-Pötzsch
Lue lisää
Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa
Toimittaneet Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme
Lue lisää
The Grand Duchy of Finland. From Princely Power to National Statehood
Toimittaneet Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen
Lue lisää
Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850.
Toimittaneet Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu
Lue lisää
Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle
Kustaa H. J. Vilkuna
Lue lisää
