Uutuuskirja paljastaa, mitä ranskalaiset ajattelevat suomalaisten kohteliaisuudesta

Suomalaisten epäkohteliaisuus on myytti, joka tulisi murtaa, esittää Johanna Isosävi uutuuskirjassaan Miten tutkia kohteliaisuutta? Kohteliaisuuden tutkimusta ensimmäistä kertaa suomeksi esittelevä teos tarjoaa monipuolisia näkökulmia ihmisten välisistä suhteista kiinnostuneille.

Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä.

Johanna Isosävin tuore tutkimus Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä. Isosävin mukaan suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi.

”Osallistujat kokivat, että Ranskassa tervehditään, pyydetään anteeksi ja pidetään ovea auki enemmän kuin Suomessa. Sen sijaan Suomessa siedettiin heidän mielestään paremmin hiljaisuutta kuin Ranskassa.”

Miten tutkia kohteliaisuutta? pureutuu siihen, mitä mieltä ranskalaiset ovat suomalaisten kohteliaisuudesta. Erityisesti oven auki pitäminen herätti keskustelua tutkimukseen osallistuneissa. Muuttaessaan Suomeen ranskalaiset ovat joutuneet totuttelemaan siihen, ettei ovia pidetä auki tuntemattomille samalla tavalla kuin Ranskassa. Eräs osallistunut kertoo jopa järkyttyneensä, kuinka hän ”sai päällensä ovia”, toinen taas tapasi tyttöystävänsä pitäessään hänelle ovea auki.

Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.

Dosentti Johanna Isosävi on ranskan kielen tutkija ja yliopistolehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalojaan ovat kohteliaisuus, puhuttelu ja tasa-arvoinen kielenkäyttö. Isosävi on aiemmin toimittanut yhdessä Hanna Lappalaisen kanssa teoksen Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (SKS 2015).

Johanna Isosävi
Miten tutkia kohteliaisuutta? – Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta
ISBN 978-951-858-852-1
Tietolipas 284
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi
Katso kirjakeskustelu

Johanna Isosävi: Miten tutkia kohteliaisuutta?

Johanna Isosävi ja Pirjo Hiidenmaa keskustelivat Isosävin kirjasta Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (SKS 2023) 6.3.2024 Rosebud Sivullisen lavalla.

Tuoreita tiedekirjoja

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

Jari Ojala ja Riina Turunen

Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

Toimittanut Tomi Huttunen

Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes

Toimittaneet Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna ja Martina Bellinzona

Superdiversiteetti – Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000

Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen

Margaret Kilpinen – Pianisti, pedagogi, puoliso

Margit Rahkonen

Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta

Johanna Isosävi

Genetic Criticism in Motion – New Perspectives on Manuscript Studies

Toimittaneet Sakari Katajamäki ja Veijo Pulkkinen

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
20.6.2024 - Blogi

Tekstit meissä ja ympärillämme

19.6.2024 - Uutiset

Lisää valokuvaajia Kansallisbiografiaan

14.6.2024 - Blogi

Kansatieteilijä Tyyni Vahterin Karjala