Uutuuskirja piirtää kuvan Suomen ja Venäjän ylirajaisesta kirjallisuuden historiasta

Henkinen muuri on ensimmäinen kattava esitys suomalaisvenäläisten kirjallisuussuhteiden historiasta. Uusi tutkimustieto osoittaa, kuinka suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden käännöksiä on julkaistu yli rajojen luultua aiemmin ja enemmän.

Ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä? Kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin, entä Leo Tolstoin? Mitä venäläiskirjailijat ovat ajatelleet Suomesta ja suomalaisista 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa? Entä suomalaiskirjailijat Venäjästä ja venäläisistä?

Kokoomateos Henkinen muuri täyttää olennaisia aukkoja Suomen ja Venäjän kirjallisuussuhteiden historiassa. Teos osoittaa, että venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden venäjännöksiä on tehty paljon enemmän kuin on tiedetty.

Rajanaapureiden Suomen ja Venäjän välillä ei ole koskaan ollut kyse harmonisesta kumppanuudesta – ei politiikassa eikä kirjallisuudessa. Jo autonomian aikana suomenmielisyys otti yhteen Venäjän kolonialistisen kielipolitiikan ja slavofilian kanssa. Toisaalta maiden välillä on aina ollut monikulttuurinen rajapinta – pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, Viipurin monikielisiä, baltiansaksalaisia ja karjalaisia sukuja, kirjallisia toimijoita ja kääntäjiä.

Suomalaisvenäläisiä kirjallisuussuhteita, kontakteja ja käännösten historiaa ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty. Uusi ja runsas tutkimustieto piirtää kuvan vääjäämättömän ylirajaisesta suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.

Kirjan toimittaja Tomi Huttunen on Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori.  Kirjan kirjoittajat ovat Natalia Baschmakoff, Liisa Byckling, Nikita Drozdov, Ben Hellman, Natalia Jakovleva, Tintti Klapuri, Erja Laurila-Hellman, Viola Parente-Čapková, Mika Pylsy, H. K. Riikonen, Aleksandr Sobolev, Roman Timentšik, Riku Toivola, Harri Veivo ja Mikko Ylikangas.

Teos julkistettiin Rosebud Sivullisessa keskiviikkona 29.5.2024. Katso julkistustilaisuuden tallenne Sivullisen YouTube-kanavalla.

Kirjan yhteydessä ilmestyi myös venäläisen käännöskirjallisuuden digitaalinen bibliografia vuoteen 1929, joka on toteutettu yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa.

Tomi Huttunen (toim.)
Henkinen muuri – suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

ISBN 978-951-858-867-5
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1493
SKS 2024
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?