Vesivoimarakentamisen muistot: lapsuutta jokivarsilla, työntekoa voimayhtiössä, ympäristöpohdintoja
Reaktioiden lukumäärä: 0
SKS ja professori Vesa Puuronen keräsivät muistoja vesivoimalaitosten rakentamisesta ja niiden rakentamisen vaikutuksista ympäristöön. SKS:lle saapuneet vastaukset tarjoavat monenlaisia näkymiä rakentamisen aikaisiin perhe- ja työyhteisöihin sekä elämään voimalapaikkakunnilla.
Elokuussa 2023 päättyneeseen Vesivoimarakentamisen muistot -keruuseen osallistui 34 muistelijaa: sekä naisia että miehiä toistakymmentä. Vastausten mukana saatiin yhteensä 139 valokuvaa.
Saapuneista vastauksista avautuu näkökulmia rakentamisen aikaisiin perhe- ja työyhteisöihin ja voimalapaikkakuntien elämään. Monet olivat asuneet voimalaitoksen liepeillä koko ikänsä, toiset muuttaneet sinne rakentajaisän mukana. Aineistoon sisältyy kahden sukupolven jatkumoja, samoin usean sisaruksen lähettämiä kertomuksia.
Syyskesällä 1965 perheemme sitten jätti taakseen rakkaan Petäjäskosken ja muutimme takaisin etelään. Isä ei mielellään lähtenyt Rovaniemen konttoriin paperitöihin vesivoimalaitosten valmistuttua, vaan jatkoi uraansa rakentaen Loviisan ydinvoimalaa.
VESIVOIMA 11.
Oli toimittu mittapoikana, insinöörinä, autoilijana, polttoaineen myyjänä ja palopäällikkönä. Oli aherrettu niin ruokalassa kuin konttorissakin. Kerrottiin myös ajoista ennen voimalaa sekä puntaroitiin energiamuodon vaikutuksia ja tulevaisuutta.
Tällä tiellä on kolmisenkymmentä vuotta kulunut eri tehtävissä. Ympyrä on sulkeutumassa mielenkiintoisella tavalla. Kemijoki Oy on sitoutunut lohien vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle. Tavoite on korkealla ja eteenpäin on päästy. Pikavoittoja ei tässäkään asiassa ole. Uskon kuitenkin lujasti, että hyvällä yhteistyöllä, tutkimuksen avulla ja askel askeleelta edeten tässä onnistutaan. Muiden jokivartisten kanssa yhdessä.
VESIVOIMA 1.
Eniten käsiteltiin Pohjois-Suomea ja Kemijokea. Rovaniemen Petäjäskoskeen eli Petäjäiseen liittyivät useiden nuoruus- ja työmuistelukset 1950-luvulta lähtien. Myös Vanttauskoskea rakennettiin. Lokan ja Porttipahdan tekojärvet tuotiin esiin kriittisessä valossa.
Vesivoimarakentaminen on jättänyt pohjoiseen Suomeen suuret monisukupolviset arvet niin luontoon, poronhoitoon kuin ihmisiin ja moniin sukuihin. Se on vähentänyt luottoa viranomaisiin, jotka saattoivat hukuttaa kokonaisia kyliä ja suuret alueet tärkeitä maita.
VESIVOIMA 24.
Iijoen varrella oltiin Raasakassa ja useilla muilla voimalaitoksilla, samoin Oulujoella 1940-luvun lapsuudesta lähtien. Kiantajärven säännöstelystä kirjoitettiin, Haapajärven Oksavan pohjapatojen seuraukset mainittiin. Pielaveden Pitkäkosken vaiheita muisteltiin yli sadan vuoden ajalta. Käväistiin 1960-luvulla kesätöissä myös Neuvostoliiton puolella Ylä-Tuloman voimalaitoksella.
Etelämpänä Imatrankoski sai mainintansa, samoin Kymijoen Vuolenkoski, Klåsarö ja Ahvenkoski. Kokemäenjoelta Harjavallastakin saatiin voimalaitoksen kannatusääni.
Tekstien pituudet vaihtelivat paljon, samoin kirjoittajien suhtautuminen vesivoimaan. Joku totesi suhtautuvansa asiaan ristiriitaisesti: voimalat ovat olleet aikanaan välttämättömiä, mutta purkaminenkin voisi olla hyvä.
Opettaja-mummoni Ounasjoelta sanoi, että lohi oli puolikas leivästä. Ja eräänä päivänä se ei enää tullutkaan. Kyynel vierähti kertojan poskelle.
VESIVOIMA 19.
Vastaajien kesken on arvottu kirjapalkintoja. Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita!
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen järjestivät Vesivoimarakentamisen muistot -keruun 15.9.2022–15.8.2023. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon ja ne arkistoidaan myös Tietoarkistoon.
Lisätietoja
Mitä mieltä olit tästä jutusta?
Vastaa meneillään oleviin keruisiin
Itsenäisen Suomen tieteen historia
Vastausaikaa jatkettu vuoden 2024 loppuun! Tieteentekijä! Kerro elämästäsi ja ympäristöstäsi tieteen ja tutkimuksen maailmassa 31.12.2024 mennessä. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta.
Lisätietoa ja vastauslomake
Luonnonvesiuinti
Kerro meille luonnonvesissä uimiseen liittyvistä kokemuksistasi! Vastausaikaa on 15.8.2025 asti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
Kuultava tulevaisuus
Kerro meille, missä on mieleesi jäänyt äänimaisema, miksi se on sinulle tärkeä tai miksi olet kiinnittänyt siihen huomiota. Entä millainen on tulevaisuuden äänimaisema? Vastaa 30.4.2025 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kirja- ja äänitepalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
Vanhuus monin silmin
Huom! Vastausaikaa jatkettu. Kerro meille, millaisia ajatuksia sinulla on vanhuudesta! Vastaa 15.1.2026 mennessä. Arvomme kaikkien kirjoituksensa lähettäneiden kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
Mistä tunnet sä ystävän?
Kerro meille ajatuksiasi ja kokemuksiasi ystävyydestä. Vastaa 15.8.2025 mennessä ja voita kirjapalkintoja!
Lisätietoa ja vastauslomake
Miten Teillä nukuttiin?
Keräämme kokemuksia ja muistoja nukkumiseen liittyvistä tavoista. Kerro meille, miten olet nukkunut elämäsi eri vaiheissa, ja miten teillä nyt nukutaan. Vastaa 27.10.2025 mennessä ja voita kirjapalkintoja!
Vastauslomake ja lisätietoa
Pyöräillään!
Kerro meille ajatuksiasi ja muistojasi polkupyöräilystä ja ole mukana tallentamassa pyöräilyn historiaa. Vastaa 28.2.2026 mennessä ja voita kirjapalkintoja!
Lisätietoa ja vastauslomake
