Voimalaitostyömaa

Vesivoimarakentamisen muistot: lapsuutta jokivarsilla, työntekoa voimayhtiössä, ympäristöpohdintoja

Voimalaitostyömaa

SKS ja professori Vesa Puuronen keräsivät muistoja vesivoimalaitosten rakentamisesta ja niiden rakentamisen vaikutuksista ympäristöön. SKS:lle saapuneet vastaukset tarjoavat monenlaisia näkymiä rakentamisen aikaisiin perhe- ja työyhteisöihin sekä elämään voimalapaikkakunnilla.

Elokuussa 2023 päättyneeseen Vesivoimarakentamisen muistot -keruuseen osallistui 34 muistelijaa: sekä naisia että miehiä toistakymmentä. Vastausten mukana saatiin yhteensä 139 valokuvaa.

Saapuneista vastauksista avautuu näkökulmia rakentamisen aikaisiin perhe- ja työyhteisöihin ja voimalapaikkakuntien elämään. Monet olivat asuneet voimalaitoksen liepeillä koko ikänsä, toiset muuttaneet sinne rakentajaisän mukana. Aineistoon sisältyy kahden sukupolven jatkumoja, samoin usean sisaruksen lähettämiä kertomuksia.

Syyskesällä 1965 perheemme sitten jätti taakseen rakkaan Petäjäskosken ja muutimme takaisin etelään. Isä ei mielellään lähtenyt Rovaniemen konttoriin paperitöihin vesivoimalaitosten valmistuttua, vaan jatkoi uraansa rakentaen Loviisan ydinvoimalaa.

VESIVOIMA 11.

Oli toimittu mittapoikana, insinöörinä, autoilijana, polttoaineen myyjänä ja palopäällikkönä. Oli aherrettu niin ruokalassa kuin konttorissakin. Kerrottiin myös ajoista ennen voimalaa sekä puntaroitiin energiamuodon vaikutuksia ja tulevaisuutta.

Tällä tiellä on kolmisenkymmentä vuotta kulunut eri tehtävissä. Ympyrä on sulkeutumassa mielenkiintoisella tavalla. Kemijoki Oy on sitoutunut lohien vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle. Tavoite on korkealla ja eteenpäin on päästy. Pikavoittoja ei tässäkään asiassa ole. Uskon kuitenkin lujasti, että hyvällä yhteistyöllä, tutkimuksen avulla ja askel askeleelta edeten tässä onnistutaan. Muiden jokivartisten kanssa yhdessä.

VESIVOIMA 1.

Eniten käsiteltiin Pohjois-Suomea ja Kemijokea. Rovaniemen Petäjäskoskeen eli Petäjäiseen liittyivät useiden nuoruus- ja työmuistelukset 1950-luvulta lähtien. Myös Vanttauskoskea rakennettiin. Lokan ja Porttipahdan tekojärvet tuotiin esiin kriittisessä valossa.

Vesivoimarakentaminen on jättänyt pohjoiseen Suomeen suuret monisukupolviset arvet niin luontoon, poronhoitoon kuin ihmisiin ja moniin sukuihin. Se on vähentänyt luottoa viranomaisiin, jotka saattoivat hukuttaa kokonaisia kyliä ja suuret alueet tärkeitä maita.

VESIVOIMA 24.

Iijoen varrella oltiin Raasakassa ja useilla muilla voimalaitoksilla, samoin Oulujoella 1940-luvun lapsuudesta lähtien. Kiantajärven säännöstelystä kirjoitettiin, Haapajärven Oksavan pohjapatojen seuraukset mainittiin. Pielaveden Pitkäkosken vaiheita muisteltiin yli sadan vuoden ajalta. Käväistiin 1960-luvulla kesätöissä myös Neuvostoliiton puolella Ylä-Tuloman voimalaitoksella.

Etelämpänä Imatrankoski sai mainintansa, samoin Kymijoen Vuolenkoski, Klåsarö ja Ahvenkoski. Kokemäenjoelta Harjavallastakin saatiin voimalaitoksen kannatusääni.

Tekstien pituudet vaihtelivat paljon, samoin kirjoittajien suhtautuminen vesivoimaan. Joku totesi suhtautuvansa asiaan ristiriitaisesti: voimalat ovat olleet aikanaan välttämättömiä, mutta purkaminenkin voisi olla hyvä.

Opettaja-mummoni Ounasjoelta sanoi, että lohi oli puolikas leivästä. Ja eräänä päivänä se ei enää tullutkaan. Kyynel vierähti kertojan poskelle.

VESIVOIMA 19.

Vastaajien kesken on arvottu kirjapalkintoja. Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita!

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen järjestivät Vesivoimarakentamisen muistot  -keruun 15.9.2022–15.8.2023. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon ja ne arkistoidaan myös Tietoarkistoon.

Lisätietoja

Arkisto, Helsinki

Asiakas- ja tietopalvelu

Arkisto

+358 201 131 240

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Vastaa meneillään oleviin keruisiin

Kesäleirimuistot

Onko sinulla tai läheisilläsi muistoja kesäsiirtolasta tai kesäleiriltä? Vastaa 15.3.2024 mennessä!

Tyttö puhaltaa 2-vuotissyntymäpäiväkakun kynttilöitä.

Paljon onnea vaan!

Keräämme kaikenikäisten muistoja syntymäpäivien viettämisestä. Vastaa 31.5.2024 mennessä!

Ihmisiä lukemassa pöytien äärellä kirjastossa.

Itsenäisen Suomen tieteen historia

Vastausaikaa jatkettu vuoden 2024 loppuun! Tieteentekijä! Kerro elämästäsi ja ympäristöstäsi tieteen ja tutkimuksen maailmassa 31.12.2024 mennessä. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta.

Talon yhdessä ikkunassa palaa valo keskellä yötä. Täysikuu taivaalla.

Kun uni ei tule

Kerro meille unettomuuskokemuksistasi. Vastaa 5.4.2024 mennessä.

Manteleita, banaaneita, mittanauha ja kahden kilon käsipainot.

Laihdutusmuistot

Kerro meille laihdutuskokemuksistasi 30.4.2024 mennessä.

Vanhemmat ja kolme lasta olohuoneessa. 1960-luku. Jällivaara, Pohjois-Ruotsi.

Suuren muuttoliikkeen lapset ja nuoret

Muutitko lapsena Ruotsiin? Synnyitkö Ruotsissa suomalaiseen perheeseen? Muutitko perheesi mukana Suomeen? Vai kasvoitko aikuiseksi Ruotsissa suomalaistaustaisena nuorena? Kerro meille kokemuksistasi 31.5.2024 mennessä.

Eviva Espanja!

Keräämme eri sukupolvien kokemuksia pakettimatkoista. Kerro meille omat muistosi 15.8.2024 mennessä!

Ihmisiä heittämässä tähdenmuotoisia konfetteja ilmaan.

Juhlat elämässäni

Mitä juhlia sinä vietät? Millaiset juhlaperinteet ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita? Kerro sinulle tärkeimmästä vuoden kierron juhlasta tai juhlista. Vastaa 31.1.2025 mennessä.

Etualalla mangoldeja. Taustalla näkyy punainen aurinkovarjo.

Siirtolapuutarhassa ja viljelypalstalla

Kerro meille muistojasi, kokemuksiasi ja ajatuksiasi elämästä puutarhassa ja mökillä. Voit kertoa nykyhetkestä tai muistella vanhaa.

Nuori siili ruohikolla

Kohtaamisia luonnoneläinten kanssa

Kerro meille arkisista tai yllättävistä kohtaamisista luonnoneläinten kanssa. Vastaa 31.10.2024 mennessä.

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
19.4.2024 - Blogi

Geneettinen kritiikki virtaa Helsingistä Bolognaan

15.4.2024 - Uutiset

Etno-Espan juhlavuoden biisikilpailu – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

12.4.2024 - Blogi

Ruotsinsiirtolaisten lapset saavat äänen