Itämerensuomalaisen suullisen runouden alueelliset kulttuurit: vertaileva näkökulma (REFOP 2021-2026)

Kati Kallion REFOP-akatemiatutkijahanke tarkastelee itämerensuomalaisten suullisen runouden alueellisia kulttuureita ja näiden välisiä suhteita. Hankkeen keskeisiä kysymyksiä ovat:

Runolauluksi, kalevalamittaiseksi runoudeksi ja viroksi regilaul-nimellä kutsuttu perinne oli lähes koko itämerensuomalaisen alueen jakama, lukuisten eri lajien yhteydessä käytetty runokieli. Monet ilmaukset, motiivit ja teemat olivat laajalle levinneitä, mutta alueelliset runokulttuurit olivat samalla hyvin erilaisia ja omaleimaisia. Sekä runolaulun aineistot että niiden tutkimus ovat jakaantuneet kielialueiden ja kansallisten rajojen mukaisesti melko erillisiin haaroihin, ja tutkimus on usein keskittynyt parhaimpina tai arvostettavimpina pidettyihin lajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että paljon on vielä tutkimatta.

REFOP-akatemiatutkijahanke käyttää SKS:n ja Viron Kansanrunousarkiston sähköiseen muotoon saattamia, FILTER-hankkeessa yhteen saatettuja yhteensä noin 250 000 runotekstin korpuksia sekä erillistä, tutkimusavustaja Sakari Korpikallion hankkeessa kokoamaa suomalaisten kirjallisten kalevalamittaisten runojen tutkimusaineistoa. Hanke toimii kiinteästi yhdessä FILTER-hankkeen sekä sen työtä eteenpäin vievän IKAKE-hankkeen (2024–2028) kanssa, ja pyrkii löytämään humanistisen tutkimuksen kannalta relevantteja lähestymistapoja suuren aineiston monitasoiseen sisällölliseen, kielelliseen ja poeettiseen variaatioon suhteessa paikallisiin laulukulttuureihin ja tallennushistoriaan.

Moniin digitaalisten ihmistieteiden aineistoihin ja hankkeisiin verrattuna kansanrunousaineisto on huomattavan varioivaa. Tämä myös rajoittaa käyttökelpoisten jo olemassa olevien menetelmien joukkoa. Hanke pyrkii osaltaan tekemään itämerensuomalaista kansanrunousaineistoa käytettävämmäksi ja selvittämään siitä myös muita laajempia tarkastelukulmia tukevia piirteitä.

Bastman, Eeva-Liisa & Kallio, Kati 2024: “Turning simple speech into beautiful song”: imitative poetics and the combination of registers in Ilo-Laulu Jesuxesta (1690). In Networks, Poetics and Multilingual Society in the Early Modern Baltic Sea Region. Eds. Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Anu Lahtinen & Ilkka Leskelä. Leiden: Brill, 274–300. https://doi.org/10.1163/9789004429772_012.

Kati Kallio & Tuomas M. S. Lehtonen & Anu Lahtinen & Ilkka Leskelä (eds.) 2024: Networks, Poetics and Multilingual Society in the Early Modern Baltic Sea Region. Leiden: Brill. https://doi.org/10.1163/9789004429772.

Janicki, Maciej & Kati Kallio and Mari Sarv and Eetu Mäkelä. 2024. Runoregi: A User Interface for Exploring Text Similarity in Oral Poetry. Proceedings of the 8th Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries Conference 6(1):[4 pages]. https://doi.org/10.5617/dhnbpub.11523

Mäkelä, Eetu, Kati Kallio & Maciej Janicki 2024. Sources and development of the Kalevala as an example for the quantitative analysis of literary editions and sources. Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries Publications 6(1):[12 pages] https://doi.org/10.5617/dhnbpub.11517

Sarv, Mari & Kati Kallio & Maciej M. Janicki. 2024. Arvutuslikke vaateid läänemeresoome regilaulude varieeruvusele: “Harja otsimine” ja “Mõõk merest”. Keel ja Kirjandus, 67(3), 238–259. https://doi.org/10.54013/kk795a2

Janicki, Maciej M. & Kati Kallio & Mari Sarv & Eetu Mäkelä 2024: Distributional criteria for identifying formulas in Finnic oral poetry. In Formulaic Language in Historical Research and Data Extraction. International Institute for Social History, Amsterdam, 7.-9.02.2024. Ed. Marijn Koolen. Amsterdam: Huygens Institute for History and Culture of the Netherlands, Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences. Zenodo, 1−17. https://zenodo.org/doi/10.5281/zenodo.10478324.

Kallio, Kati, Taarna Valtonen, & Marko Jouste 2024: Olaus Sirma, poetic irregularity, and the question of authorship. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (99): 344–348. https://doi.org/10.33340/susa.131800

Kati Kallio, Maciej Janicki, Eetu Mäkelä, Liina Saarlo, Jukka Saarinen & Mari Sarv. 2023. Eteneminen omalla vastuulla. Lähdekriittinen laskennallinen näkökulma sähköisiin kansanrunoaineistoihin. Elore 30(1): 59–90. https://doi.org/10.30666/elore.126008.

Janicki, Maciej & Kati Kallio & Mari Sarv 2023: Exploring Finnic written oral folk poetry through string similarity. Digital Scholarship in the Humanities 38(1): 180–194. https://doi.org/10.1093/llc/fqac034.

Sykäri, Venla, Heidi Henriikka Mäkelä ja Kati Kallio (toim.) 2023. Sanojen luonto: Kirjoituksia omaehtoisen ilmaisun poetiikasta ja ympäristöistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. DOI: https://doi.org/10.21435/skst.1487

Kallio, Kati & Maciej Janicki & Eetu Mäkelä & Mari Sarv 2022: Recognizing intertextuality in the digital corpus of Finnic oral poetry: experiment with the Sampo cycle. In: Karl Berglund, Matti La Mela & Inge Zwart (eds.): Proceedings of the 6th Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries Conference (DHNB 2022). CEUR Workshop Proceedings 3232: 279–287. http://ceur-ws.org/Vol-3232/paper26.pdf.

Kallio, Kati 2022. Jos mun tuttuni tulisi -runo. ­– Jos mun tuttuni tulisi: verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/artikkeli.xml. Sarv, Mari & Kati Kallio & Maciej Janicki & Eetu Mäkelä 2021. Metric variation in the Finnic runosong tradition: A Rough Computational Analysis of the Multilingual Corpus. In: Petr Plecháč, Robert Kolár, Anne-Sophie Bories, Jakub Říha (Ed.). Tackling the Toolkit. Plotting Poetry through Computational Literary Studies (131−150). Prague: Institute of Czech Literature. https://doi.org/10.51305/ICL.CZ.9788076580336.09.