Monenlaisia motiiveja sienestää, mutta myös vahvoja ennakkoluuloja
Reaktioiden lukumäärä: 0
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Arktiset Aromit ry keräsivät sienestystarinoita, -muistoja ja -kokemuksia.
Tammikuussa 2024 päättyneeseen Sienestämässä-muistitietokeruuseen saatiin yhteensä 98 vastausta. Suurin osa vastaajista oli naisia. Vanhimmat olivat syntyneet 1920-luvulla ja nuorimmat 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitusten lisäksi aineisto sisälsi 76 valokuvaa.
Aineisto tuo hyvin esille sienestyksen monet motiivit ja sienestyksen merkityksen eri aikoina eri ihmisille. Useimmissa tarinoissa kuvattiin, miten sieniä kerättiin omaa käyttöä varten. Etenkin sota-aikoina ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä sienet olivat monissa perheissä merkittävä lisäravinnon lähde. Eräs 1950-luvulla syntynyt, Pohjois-Savosta kotoisin oleva henkilö kirjoitti näin:
”Motiivina sienestykselle oli lapsena tietysti se, kun ei sitä ruokaa ollut paljon tarjolla. Kaikki kävi, mitä luonnosta löydettiin. Avioliittoni alkuaikoinakin 70-luvulla elettiin niukasti ja käytiin paljon kalassa, marjassa ja sienestysreissuilla.”
Mutta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kirjoituksista kävi myös ilmi, että kaikki eivät ole osanneet tai halunneet käyttää sieniä ravinnokseen, vaikka niistä olisi ollut niukkoina aikoina suurta hyötyä. Tällaista tilannetta kuvasi eräs toinen henkilö, joka kertoi 1800-luvun lopulla syntyneestä mummostaan seuraavasti:
”Äidinpuoleinen mummoni (syntynyt 1897) kasvoi hyvin köyhässä perheessä mäkitupalaisina maalla. He näkivät ajoittain jopa nälkää… Vaikka mummoni äiti tiesi paljon lääkekasveista ja keräsi marjoja metsästä, sieniä hän ei tuntenut. Ehkäpä siksi mummonikaan ei koskaan edes maistanut mitään sieniruokia.”
Lähes 20 % vastaajista kertoi sienten keräämisestä myyntiä varten. Tyypillisesti sieniä kerättiin myyntiin kotitarvepoiminnan ohella. Vielä tätäkin suurempi joukko (24 %) mainitsi lahjoittaneensa sieniä ystävilleen tai tutuilleen. Mutta joissain tapauksissa tämä hyvää tarkoittava toiminta jäi pelkäksi aikomukseksi, kun sieniä ei haluttu ottaa vastaan. Sieniin kohdistuvat ennakkoasenteet ovat usein vahvoja ja toisaalta jotkut eivät yksinkertaisesti pidä sienistä, niiden mausta tai suutuntumasta.
Aineellisen hyödyn lisäksi monet kirjoittajat pitivät tärkeänä sienestyksen aineettomia hyötyjä, kuten virkistäytymistä ja terveyshyötyjä, joita saadaan paitsi luonnossa liikkumisen myös ravintorikkaan ja vähäenergisen saaliin myötä. Seuraavat katkelmat vastaajien kirjoituksista kuvaavat hienosti sienestyksen monia hyötyjä ja motiiveja.
”Sienestän, koska pidän siitä – se tuntuu aarteenetsintäleikiltä. On hauskaa opetella uusia sienilajeja. Sienestys on minulle ensisijaisesti mukava harrastus, ja toisaalta mukava lisä ruokapöytään.”
”Löytämisen ilo, metsässä liikkuminen ja hengittäminen, lapsille taidon edelleen opettaminen… Siinä on kyse sellaisesta rauhoittumisesta, joka minullekin, jonka on vaikea pysähtyä, on jopa mahdollista.”
”Minulla on ollut sienestyksen motiivina liikkuminen luonnossa, luonnonrauhasta nauttiminen, ystävien kanssa retkeileminen, sieniaterioista nauttiminen ja värjäysaineiden keruu.”
”Metsissä kulkeminen ja sienien kerääminen on aina ollut minulle kuin pyhäkköön menisi. Nautin jokaisesta kiireettömästä askeleesta havujen peittämillä poluilla ja pehmeillä sammalmättäillä… Mitä tunteita se herättää minussa? Olen pieni sienenpoimija, mutta samalla osa jotain suurta. Se laskee verenpainetta, lievittää stressiä, rauhoittaa, antaa uskoa elämän jatkumiseen, jopa silloin kun minua ei enää ole.”
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Arktiset Aromit ry järjestivät Sienestämässä-muistitietokeruun 1.9.2023–31.1.2024. Vastaukset on tallennettu SKS:n arkistoon.
Lämmin kiitos kaikille keruuseen osallistuneille! Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu voittajille.
Keruun tuloksista kertoo lisää
Mitä mieltä olit tästä jutusta?
Vastaa muistitietokeruisiin
Itsenäisen Suomen tieteen historia
Vastausaikaa jatkettu vuoden 2024 loppuun! Tieteentekijä! Kerro elämästäsi ja ympäristöstäsi tieteen ja tutkimuksen maailmassa 31.12.2024 mennessä. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta.
Lisätietoa ja vastauslomake
Juhlat elämässäni
Mitä juhlia sinä vietät? Millaiset juhlaperinteet ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita? Kerro sinulle tärkeimmästä vuoden kierron juhlasta tai juhlista. Vastaa 31.1.2025 mennessä.
Lisätietoa ja vastauslomake
Kuukautisten kaari
Keräämme muistoja ja kokemuksia kuukautisista. Lähetä kirjoituksesi 30.11.2024 mennessä. Arvomme vastanneiden kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
Kokemuksia vihapuheesta
Keräämme kokemuksia ja näkemyksiä vihapuheesta. Miltä sen kohtaaminen, vastaanottaminen tai tuottaminen tuntuu. Mikä vihapuheen tuottamista motivoi? Miten se vaikuttaa uhreihinsa? Mitä se saa aikaan? Kerro kokemuksistasi 15.1.2025 mennessä!
Lisätietoa ja vastauslomake
Luonnonvesiuinti
Kerro meille luonnonvesissä uimiseen liittyvistä kokemuksistasi! Vastausaikaa on 15.8.2025 asti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
Kuultava tulevaisuus
Kerro meille, missä on mieleesi jäänyt äänimaisema, miksi se on sinulle tärkeä tai miksi olet kiinnittänyt siihen huomiota. Entä millainen on tulevaisuuden äänimaisema? Vastaa 30.4.2025 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kirja- ja äänitepalkintoja.
Lisätietoa ja vastauslomake
