HannaKarhu

Tutkin suomenkielisen runouden yhteyksiä rekilauluperinteeseen Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessani (Suomenkielisen lyriikan yhteydet rekilauluperinteeseen: muodot, merkitykset ja ylirajaisuus, 2023–2025). Post doc -tutkimuksessani tarkastelin rekilaulujen merkitystä Otto Mannisen (1872−1950) runouden syntyprosesseille ja tuotannolle laajemminkin. Tutkimus avasi Mannisen runouden suhdetta suulliseen perinteeseen ja tuotti uutta tietoa rekilauluista sekä kansanlaulujen ja kirjallisen runouden suhteesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Olen työskennellyt Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa projektissa Kalevala, lajit ja ideologiat (vastuullinen johtaja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, dosentti Niina Hämäläinen) sekä Avoin Kalevala -hankkeessa. Olen myös jäsen prof. Lotte Tarkan Suomen Akatemian hankkeessa MuMOC: The Muted Muses of Oral Culture. Ideology, Transnationalism and Silenced Sources in the Making of National Heritages and Literatures sekä dosentti Sakari Katajamäen hankkeessa Kääntämisen jäljet arkistoissa (Koneen säätiö).

Väitöskirjassani Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen Säkeiden käsikirjoituksista (2012) tutkin Mannisen Säkeitä-runokokoelmien (Säkeitä, 1905 ja Säkeitä. Toinen sarja. 1910) syntyprosesseja säilyneiden runokäsikirjoitusten avulla. Tutkimuksessa analysoitiin runojen kirjoitusprosesseja geneettisen kritiikin metodein ja tutkittiin eräitä kokoelmien runoja intertekstuaalisuuden ja symbolismin viitekehyksessä. Tutkimuksessa nousivat esiin tekstienväliset yhteydet J.L. Runebergin, Goethen, Maurice Maeterlinckin ja K. A. Tavaststjernan tuotantoon sekä Raamattuun, ja Mannisen kirjoitusprosessien yhteydet symbolismin poetiikan artikuloimiseen.

Olen perehtynyt myös kirjailijoiden arkistoihin, arkistotutkimukseen, tekstuaalitieteisiin sekä Aleksis Kiven kriittisiin editioihin ja runouteen. Työskentelin SKS:n Edith-yksikössä 2016−2017 laatien viitteitä Seitsemään veljekseen. Olen opettanut Helsingin yliopistossa arkistotutkimukseen ja tekstikritiikkiin liittyen sekä pitänyt luentoja muun muassa Otto Mannisen tuotannosta, kirjailijoiden käsikirjoituksista sekä kesken jääneistä teoksista.

De la chanson au poème. Les réécritures de rekilaulu du poète Otto Manninen, 2023 (ilmestyy). Études finno-ugriennes 2023.

Use of Folklore in a Writing Process of Poetry: Rewritings of Folk Songs and References to Oral Poetry in Otto Manninen’s Early Manuscripts, 2023 (ilmestyy). Teoksessa Genetic Criticism in Motion: New Perspectives on Manuscript Studies. Toim. Sakari Katajamäki, Veijo Pulkkinen ja Tommi Dunderlin. Studia Fennica Litteraria. Helsinki: SKS.

Kansallisesta ylirajaiseen. Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus. Kalevalaseuran vuosikirja 102, 2023. Toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Tuomas Martikainen.

Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti. Arkistot-teemanumero. 1/2023, Vol. 20. Toim. Hanna Karhu, Katri Kivilaakso & Viola Parente-Čapková: https://journal.fi/avain/issue/view/9147

Kirjallisuudenhistorian marginaaleista osaksi aktiivista kulttuurista muistia – arkistot ja rekilauluihin viittaava kaunokirjallisuus, 2022. Teoksessa Kaanon ja marginaali. Kulttuuriperinnön vaiennetut äänet. Kalevalaseuran vuosikirja 101. Toim. Niina Hämäläinen ja Lotte Tarkka. Helsinki: SKS. 10.21435/ksvk.101

Many Ways to Use and Play with Rhymes: The Poet Otto Manninen and the Rhymes in Finnish Rhymed Couplets, 2021. Teoksessa Versification: Metrics in Practice. Toim. Frog, Satu Grünthal, Kati Kallio ja Jarkko Niemi. Helsinki: SKS. Finnish Literature Society (www.finlit.fi)

Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla. (Niina Hämäläinen & Hanna Karhu) Historiallinen Aikakauskirja 119, 3, 2021, s. 288‒301.

”Rekiviisujen” halveksunta ja houkutus ‒ Keskustelu arkkiviisuista ja rekilauluista 1870-luvulta 1910-luvulle. (Hanna Karhu & Anna Kuismin) Kasvatus & Aika, Vol 15, numero 1, 2021, s. 22‒44: https://doi.org/10.33350/ka.95615

Piipatusta simapillin, paimenhuilun pajatusta? Otto Mannisen ”Pellavan kitkijä” ja ”Luistimilla” -runot ja rekilauluperinne. Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain, Vol. 16 (2), 2019, s. 24–41. https://doi.org/10.30665/av.74177

Suullisen perinteen arkistoaineistot ja kirjoituksen variaatio – Antti Rytkösen keräämät rekilaulut. Elore, 26(2), 2019, s. 3–25 (2019). https://doi.org/10.30666/elore.84544

Mansikoita ja mustikoita. Näkökulmia Aleksis Kiven runouteen II. Joutsen / Svanen. Erikoisjulkaisuja 3, 2020. Toim. Hanna Karhu ja Päivi Koivisto. Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto. DOI: https://doi.org/10.33347/jses.100569

Satuperinteestä nykyrunoon – suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä, 2019. Toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru. SKS:n Toimituksia 1446. Helsinki: SKS.

Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen runokäsikirjoituksista, 2012. Helsingin yliopisto, Helsinki. Väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37099

Tekstuaalitieteiden sanasto [on-line] Olli Hallamaa, Tuomas Heikkilä, Hanna Karhu, Sakari Katajamäki, Ossi Kokko & Veijo Pulkkinen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. URL: http://tekstuaalitieteidensanasto.finlit.fi:8080/search