Monitieteisesti monikielisten ja ylirajaisten arkistoaineistojen äärellä

Transnational and Multilingual Archives Workshopin paneelikeskustelun aiheena oli Hancockissa Yhdysvalloissa sijaitsevan Finnish American Heritage Centerin arkiston kohtalo.

Lokakuun lopulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa ja Kansalliskirjaston tiloissa järjestettiin tilaisuus, joka keräsi yhteen tutkijoita ja muistiorganisaatioiden ammattilaisia eri aloilta pohtimaan monikielisten ja ylirajaisten arkistoaineistojen saavutettavuuteen ja tutkimukseen liittyviä kysymyksiä. ”Transnational and Multilingual Archives Workshop” koostui aamupäivän avoimista luennoista ja iltapäivän työpajaosuudesta.

Tilaisuus syntyi tarpeesta keskustella erilaisista tutkimuksen teon yhteydessä syntyneistä havainnoista. Ylirajaisia ja monikielisiä arkistoaineistoja, kuten siirtolaisten aineistoja, saattaa olla vaikea löytää, sillä ne on usein luetteloitu tietyn vallitsevan kielen, kansallisuuden tai kulttuuri-identiteetin näkökulmasta. Monikulttuuristen arkistojen diasporinen luonne asettaa myös haasteita eri maiden arkistoille ja niiden aineistonhallinta- ja keruupolitiikalle, samoin kuin tutkijoille heidän yrittäessään paikantaa aineistoja. Digitalisaatio, kuten aineistojen digitointi, on toki tarjonnut lupaavia työkaluja aineistojen paikantamiseen. Tutkimusta tehdessä on kuitenkin tullut selväksi, että perinteisellä lähiluvulla ja ylipäätään aineistojen tunnistamisella on monikielisten ja -kulttuuristen aineistojen käytön kannalta ja käytettävyyden mahdollistamisessa edelleen tärkeä rooli. Digitalisaatio on muuttanut käsitystämme monikulttuuristen ja moniäänisten arkistoaineistojen sijainnista, saatavuudesta ja säilyvyydestä, mistä koettiin myös hyväksi keskustella.

Päivään osallistuneiden oppialojen rajat ylittyivät yhteisten teemojen äärellä. Keskusteluja käytiin esimerkiksi siitä, minkälaisia päivän aiheeseen liittyneitä historiallisia aineistoja on säilynyt ja minkälaisia ehtoja niiden säilymiselle (muuttuvassa maailmassa) on. Minkälaisia uudenlaisia monikielisiä ja -kulttuurisia aineistoja syntyy, mitä niiden arkistoinnissa tulisi huomioida ja minkälaisia kysymyksiä niille esittää? Tilaisuuden pääpuhujina olivat David C. Sutton Readingin yliopistosta ja Daniel Necas Minnesotan yliopiston siirtolaisarkistosta (Immigration History Research Center Archives).

Immigration History Research Center Archivesin (IHRCA) arkistonhoitaja Daniel Necas esitteli Minneapolisissa sijaitsevan IHRCA:n arkistoaineistojen syntyhistoriaa ja nykykartuntaa. Arkisto on perustettu vuonna 1963 ”Immigrant Archivesin” nimellä. Arkisto syntyi tarpeesta kerätä ja tallentaa Yhdysvaltoihin muuttaneiden siirtolaisten kokemuksia. Tarve syntyi erityisesti siirtolaisyhteisöjen omasta tarpeesta säilöä yhteisöjensä historiaa ”ennen kuin on liian myöhäistä”. Nykyään arkisto on osa Minnesotan yliopistoa ja sinne on tallennettu aineistoja lukuisilla eri kielillä. Tämä asettaa pienillä henkilöstöresursseilla toimivalle arkistolle haasteita, koska erikielisten aineistojen tunnistamiseen, luetteloimiseen ja kuvailuun tarvitaan aina kyseisen kielen omaavia henkilöitä. Monet siirtolaiset ovat menettäneet esivanhempiensa kielen, joten aineistojen kuvailulla on erityisen tärkeä rooli, jotta perhehistoriastaan kiinnostuneiden on mahdollista saavuttaa aineistot. Siirtolaishistoria onkin itsessään diasporista luonteeltaan. Työpajaan osallistujille jaettiinkin ennakkolukemisena Samira Saramon tuore blogiteksti ”Whose History is Migrant Community History? An Essential Question for Heritage Preservation”.  

David C. Sutton on työskennellyt laajasti arkistojen ja erityisesti kirjallisuusarkistojen parissa. Hän puhui otsikolla ”The challenges of diasporic literary archives” ja avasi kirjailijoiden aineistojen tilanteesta globaalisti. Englanninkieliset käsikirjoitukset voivat sijaita hyvinkin laajalla maantieteellisellä alueella ja olla tämän vuoksi hankalasti tutkittavissa. Eräissä maissa arkistolaitoksia on viime vuosikymmeninä puolestaan vasta perustettu, vaikka kirjallisella kulttuurilla on ollutkin tärkeä rooli. Tästä esimerkkinä Sutton mainitsi Nigerian. Syyt tähän ovat usein historiallisia. Eurooppalaisen imperialismin ja kolonialismin tuntemus helpottaa hahmottamaan, miksi arkistoaineistoja säilytetään tietyssä paikassa. Tämänkin vuoksi verkostoituminen eri alojen asiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

Suomalaisista diasporisista aineistoista Sutton mainitsi Manchesterin John Rylands Research Institute and Libraryssa sijaitsevan, kääntäjä ja runoilija Herbert Lomasin arkiston, jossa on muun muassa Paavo Haavikon, Eeva-Liisa Mannerin ja Mirkka Rekolan kirjeitä. Sutton näki päivän jatkumona Diasporic Literary Archives -verkoston toiminnalle, jonka yksi konkretisoituma on ollut teos The future of literary archives: diasporic and dispersed collections at risk (2018), josta Karoliina Sjö on kirjoittanut arvion kirjallisuudentutkimuksen aikakauskirja Avaimen arkistoteemanumeroon.

Tilaisuudessa esitelmöi myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark otsikolla Making of the national narrative – how about the minority voices. Kansalliskirjaston Tuula Pääkkönen esitteli puolestaan Kansalliskirjaston monikielisiä aineistoja. Työpajaosuudessa keskusteltiin muun muassa seuraavista teemoista: aineistojen saavutettavuus ja kielikerrostumat, arkistoaineistojen hiljaisuudet sekä arkistotyöhön ja -tutkimukseen liittyvän tuen tarve. Monitieteisissä keskusteluissa nousi vahvimpana esiin yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitys yli tieteenala- ja organisaatiorajojen mutta myös tutkijoiden ja arkistotyöntekijöiden välillä. Sekä tutkijoilla että muistiorganisaatioilla on aineistoihin, niiden hiljaisuuksiin, kartuntaan sekä löytymiseen liittyvää hiljaista tietoa, jota on syytä jakaa yhteisissä keskusteluissa.

Esiin nousivat myös uudet toimintamallit, jotka vievät eteenpäin arkistojen tilannetta. David C. Sutton korosti, että esimerkiksi erilaisten riskien uhkaamien arkistojen suojelu on tällä hetkellä huomattavasti paremmalla tolalla, kuin vaikka vain kymmenisen vuotta sitten. Riskejä voivat olla esimerkiksi sodat tai asuttujen alueiden muuttuminen asuinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Yksi merkittävä syy tälle on Safe Havens for Archives at Risk Initiativen toiminta, jossa pyritään tukemaan vaarassa olevien arkistojen säilymistä. Digitointi on tässäkin yksi merkittävä asiaa edistävä toimi.

Tilaisuuden päätti paneeli, jossa keskusteltiin Hancockissa Yhdysvalloissa sijaitsevan Finnish American Heritage Centerin (FAHC) arkiston kohtalosta. Paneeliin ottivat osaa Kirsti Salmi-Niklander, Daniel Necas, Kansalliskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja, Siirtolaisuusinstituutin johtaja Saara Pellander sekä videoyhteydellä arkistonhoitaja Joanna Chopp Finnish American Heritage Centeristä Hancockista Pohjois-Michiganista. Hancockissa vuodesta 1896 toiminut Finlandia University (aik. Suomi College) ilmoitti maaliskuun alussa 2023 joutuvansa lopettamaan toimintansa talousvaikeuksien takia. Finnish American Heritage Centerin laajat museo- ja arkistokokoelmat olivat osa yliopiston konkurssipesää, ja oli konkreettinen vaara, että ne joutuisivat huutokaupatuiksi tai tuhottaisiin. Kaliforniassa vaikuttava Finlandia Foundation ryhtyi nopeasti pelastustoimiin (Saving Finland in America), ja toistaiseksi FAHC:n toiminta ja aineistot on turvattu. Tapahtuma on konkreettinen esimerkki siirtolaisarkistojen haavoittuvuudesta. Paneelissa keskusteltiin erilaisista keinoista, joilla arkiston toimintaa ja aineistojen käytettävyyttä voitaisiin edistää. Näitä ovat digitointi ja suomalaisten harjoittelijoiden rekrytoiminen.

Työpajan konkreettisimpana antina syntyi idea matalan kynnyksen verkostokahveista Zoomissa. Yhteisissä kahvihetkissä on mahdollista jatkaa keskusteluita ja suunnitella uusia, strukturoidumpia yhteistyön muotoja ja työpajoja arkistotutkimuksen ja -työn piirissä. Työpajamme toimi innostavana ensimmäisenä askeleena kohti monikielisyyden- ja kulttuurisuuden teemoista kiinnostuneiden verkostoa. Mikäli olet kiinnostunut liittymään mukaan verkostokahvisessioon keskiviikkona 17.1.2024 klo 15–16, laita sähköpostia Lotta Leiwolle (lotta.leiwo(at)helsinki.fi).

Multilingual and Transnational Archives -työpajan järjestivät kaksi Koneen säätiön hanketta ”Suomenkielisen lyriikan yhteydet rekilauluperinteeseen: muodot, merkitykset ja ylirajaisuus” ja “T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America”, sekä ARNE (Archival Research Network) -verkosto, yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansalliskirjaston kanssa.

Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden tutkijoiden käynnistämä ARNE järjesti syksyn 2023 aikana yhteensä kolme tapahtumaa, joissa SKS oli mukana. ”Transnational and Multilingual Archives“ -työpajan lisäksi muita tapahtumia olivat konferenssi ”The Born-Digital Challenge in Private Archives: Research Perspectives and Archival Practices” (4.–5.10.) primus motorina Veijo Pulkkinen, sekä ”Kertomus, muisti ja vaiettujen tunteiden historiat” -työpaja (10.11.), jota olivat toteuttamassa Elise Nykänen ja Sarianna Kankkunen. ARNEN tapahtumat toteutettiin HSSH:n (Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities) rahoituksella.

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Hanna Karhu

FT, dosentti Hanna Karhu työskentelee SKS:n tutkimusosastolla Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessaan Suomenkielisen lyriikan yhteydet rekilauluperinteeseen: muodot, merkitykset ja ylirajaisuus.

Lotta Leiwo

Folkloristi (FM) Lotta Leiwo toimii T-Bone Slim -hankkeessa teknisenä avustajana ja valmistelee parhaillaan väitöskirjatutkimustaan Yhdysvaltain suomalaisten naisten luontoon liittyvästä poliittisesta retoriikasta 1900-luvun alun Amerikan Suomalaisessa Sosialistijärjestössä.

Kuva: Veikko Somerpuro.

Kirsti Salmi-Niklander

Kirsti Salmi-Niklander on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja johtaa tutkimushanketta ”T-Bone Slim and the Transnational Poetics of the Migrant Left in North America” (Koneen Säätiö 2022–2023).

Kuva: Veikko Somerpuro.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Hanna Karhun, Lotta Leiwon ja Kirsti Salmi-Niklanderin blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

17.5.2024 - Blogi

The Kalevala – Living Epic Heritage

16.5.2024 - Uutiset 2

SKS:n vastaajaverkosto esittäytyy: Jorma Aaltoselle mieluisia kirjoitusaiheita ovat mökkeily ja kasvit

8.5.2024 - Blogi

Miksi keräämme muistitietoa syntymäpäivistä?