Perjantai, kolmastoista

Nyt se osuu joulukuuhun, siis Lucian päivään, ja kyllähän hänkin jossakin määrin epäonninen oli. Mutta milloin se epäonnen päivä olikaan viimeksi? Kuinka usein se on ja voiko sen laskea? Miksi se on sellainen päivä?

Syyskuussa se viimeksi oli ja 1–3 kertaa vuodessa sen kohtaamme, ensi vuonna ainoastaan kesäkuussa. Kaava ei tosiaankaan ole helppo, mutta moni hoksaa ainakin sen, että jos helmikuussa 13. päivä sattuu olemaan perjantai, niin samoin täytyy olla maaliskuussa ja on vielä marraskuussakin – paitsi karkausvuosina.

Netti pursuaa oletuksia uskomuksen alkuperästä ja todistuskappaleita katastrofeista. Valveutunut mobiilikansa oppii muutamassa sekunnissa googletusnäkymästään Ranskan kuninkaan kirjeen Temppeliherrojen ritariparoille, Da Vinci -koodin ja Costa Concordian kaatumisen. Näytöllä vilistää aimo annos numerologiaa ja pitkäperjantaita sivuilta toisille lainailtuna, jälkikommentteineen ja tykkäämisineen.

Kyllähän tämä uskomus myös suomalaista kansankulttuuria on, vaikkei agraarikulttuurin arsenaalista tai Vuotuisesta ajantiedosta löytyisikään. Käännösromaanit, elokuvat ja Aku Ankka ovat iskostaneet sitä mieliin pitkään. Jo lapsena huvituin Roopen puhekuplasta, kun hän lensi ikkunasta: ”Putoan kolmannestatoista kerroksesta. En ole taikauskoinen, mutta…” (Sen sijaan ei ollut toivoakaan tajuta, miksi Sepe Susi eräässä tarinassa vimmatusti jahtasi juuri kalkkunoita – kääntäjä kun ei edes yrittänyt selittää härmäläisille kiitospäivää.)

Leea Virtasensa aikoinaan kuunnellut ja tenttinyt perinteentutkija miettii, mitä tähän on lisättävää jos joku kysyy. Jokamiesluokan vastaukseksi käynee, että kiinnostus perjantaihin kolmanteentoista säilyy, koska päivä esiintyy sopivan harvoin ja sopivan epäsäännöllisesti. Sosiaalisesti se on vähemmän stressaava kuin aprillipäivä ja vähemmän velvoittava kuin nimipäivä: käyttökelpoinen loppuviikon puheenaihe ja -täyte, lisäksi jopa puolivakava kestoselitys siihen, että asiat eivät mene ihan kohdilleen. Oman elämänsä antropologit voivat huvikseen laskea, montako kertaa päivän aikana sen kuulevat.

Ja millä sanoilla alkoikaan Hanoi Rocksin karmiva, hieno varhaishitti Dead by Xmas?

Juha Nirkko

Arkistotutkija Juha Nirkko hoitaa SKS:n arkiston asiakas- ja tietopalvelua sekä keruita. Perinpohjaista arkistoaineistojen tuntemustaan hän hyödyntää myös kysyttynä haastateltavana tiedotusvälineissä. Suosittujen SKS:n vuotuisjuhlapakettien – joulu, pääsiäinen, juhannus ja kekri – sisällöissä näkyy hänen kädenjälkensä. Perinteentutkimuksen popularisointi on myös hänelle tuttua, mainittakoon Suomen kesä – päivästä päivään vuodelta 2014.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Juha Nirkon blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
19.4.2024 - Blogi

Geneettinen kritiikki virtaa Helsingistä Bolognaan

15.4.2024 - Uutiset

Etno-Espan juhlavuoden biisikilpailu – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

12.4.2024 - Blogi

Ruotsinsiirtolaisten lapset saavat äänen