Aineetonta ja elävää

Kun Romaniasiain neuvottelukunnan taholla pohdittiin osallistumista Museoviraston vetämään Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoon, nousi esiin romanien lauluperinne eli kaaleen laulut yhtenä mahdollisena edistettävänä ilmiönä. Näin jälkeenpäin, vierestä asiaa seuranneena, tätä opettavaista matkaa on ollut hauskaa muistella. Ilonhetkiä koettiin esimerkiksi silloin, kun tekstin kääntäjänä toiminut yliopistolehtori Henry Hedman sai mahdollisuuden luoda käännöksensä turvin uudissanoja romaniin – Suomen romanin sanastossa on aukkoja esimerkiksi musiikkitermien osalta. Hedmanin uudet sanat tulivat sittemmin hyödynnetyiksi hänen Suomi-Romani Sanakirjassaan.

Puhuttaessa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta on Suomessa käyttöön vakiintunut ”aineettoman” kulttuuriperinnön sijasta ajatus ”elävästä” kulttuuriperinnöstä. Molemmissa on toki kyse samasta asiasta, esimerkiksi juhlatavoista, musiikista, käsityötaidoista tai vaikkapa hyvistä käytännöistä, jotka välittyvät sukupolvelta toisella. Elävän perinnön kohdalla avainsanoja ovat tämän lisäksi nykyisyys, yhteisö ja osallisuus. Ajatus kirkastuu kansainvälisestikin ainutlaatuisessa ”suomalaisessa mallissa” koota esimerkkejä elävän perinnön ilmiöistä wikiluetteloon. Wikiluettelo on kaikille avoin foorumi tuoda esiin omiksi kokemiaan elävän perinteen ilmiöitä. Oman ilmiökuvauksensa voivat jättää sitä harjoittavat yhteisöt. Wikiominaisuus mahdollistaakin riemastuttavan moninaisuuden: luettelossa ovat tällä hetkellä sulassa sovussa niin runolaulu ja sauna, kuin myös Nivalan kapinaviikot ja hortoilu eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen.

Uusin askel Unescon aineettoman kulttuuriperinteen sopimuksen toimeenpanossa Suomessa otettiin maaliskuussa, kun haku kansalliseen luetteloon avautui. Kansalliseen luetteloon voi ehdottaa kohteita, jotka ovat jo mukana wikiluettelossa – hyviä käytäntöjä kerätään tosin vain Elävän perinnön wikiluetteloon. Kansallisen luettelon kohteista päättää myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriö, jolle esityksensä tekee Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä. Ehdotuksia voivat arvioida ja kommentoida myös eri alojen toimijat suoraan wikialustalla. Kansallisesta luettelosta on myöhemmin mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päättyy vappuna 2017. Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019.

Aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamisen prosessi näyttäytyy ainakin näin alkuvaiheessa iloisena, osallistavana ja maanläheisenä toimintana. Asia voi olla toisin, jos kisakuume listoille pääsystä nousee. Se mitä osallistumisesta jää käteen, varmasti myös vaihtelee. Kaaleen laulut tuottivat ainakin pari uudissanaa ja näin myös jäljen romanien kulttuurihistoriaan. Romanilauluja voi käydä kuuntelemassa esimerkiksi Musiikin muisti -sivustolta.