Romanien kansalaisaktivismin ja taiteen liitto tunnetaan Suomessa yli sadan vuoden ajalta

Aina kun romanien omaehtoinen kansalaisoikeusliike on nostanut päätään 1900-luvulla, ovat romanitaiteilijat olleet mukana sen julkisina kasvoina. Ilmiön näkyvin ja kuuluvin esimerkki on epäilemättä ollut Hortto Kaalo -yhtye. Yhtye julisti 1970-luvun alussa romaniasiaa kantaaottavalla laulullaan Miksi ovet ei aukene meille?. Oman aikansa hortto kaaloja – taiteen ja verkostojensa avulla romanien asiaa edistäviä eri taiteenalojen romanitoimijoita – on kuitenkin ollut jo tätä ennen, kuten myös jälkeen.

Aleksander Åkerlund Helmi Jalkion piirtämänä Mustalaislähetyksen Kiertolainen-lehden kannessa vuonna 1909.

Pitkän ja kansainvälisesti ainutlaatuisen uran romaniaktivismin ja taiteen saralla teki 1910–1940-luvuilla säkkijärveläinen Aleksander Åkerlund. Åkerlund, joka kuvasi itseään ”pohjoismaiden ainoaksi mustalaissyntyiseksi mustalaisvalistustyöntekijäksi”, oli edennyt asemaansa Mustalaislähetyksen, Suomen Romanien Sivistysseuran sekä Suomen Mustalaisteatterin kautta. Pääosan urastaan hän toimi kiertävänä viulua soittavana ”valistusluennoitsijana”.  Åkerlund liikkui musiikki- ja teatterityönsä vuoksi laajasti pääkaupungin taidepiireissä ja hyödynsi näin syntyneitä verkostojaan elämänsä varrella monin eri tavoin.

Helsingin konservatoriossa opiskelleen Åkerlundin viuluohjelmisto oli mielenkiintoinen sekoitus eri tyylejä.  Ohjelmisto sisälsi muun muassa tunnettujen säveltäjien mustalaisaiheisia pienkappaleita, unkarilaisia lauluja sekä esimerkiksi Emil Kaupin laulelmia. Åkerlundin viulunsoiton tyyli taas oli sekoitus konservatoriossa opittua soittotyyliä sekä myös ilmeisen tietoisesti korostettua kansanomaista ja ”mustalaismaista” soittotyyliä. Sekoitus toi esiin soiton ”mustalaisuuden” siinä määrin, ettei se aina oikein kelvannut sanomalehdissä taidemusiikin kritiikkejä kirjoittaneille henkilöille. Juuri tämä sekoittaminen ja romaniuden esiintuonti oli kuitenkin Åkerlundin toiminnan ydintä myös laajemmin: tuoda omaa romaniutta esiin taiteen keinoin omana aikanaan uusissa ja tuoreissa konteksteissa. Samalla teema – romanien oman näkemyksen esiintuominen – oli keskeinen myös hänen esitelmissään romanien yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta asemasta, työstä, asumisesta ja koulutuksesta.

Taidekentällä liikkuessaan Åkerlundin verkostot ulottuivat korkeimmalle huipulle saakka. Hänen opettajinaan viulunsoitossa toimivat maan johtavat viuluspesialistit. Myös teatterin parissa hän liikkui ammattilaisten parissa. Mielenkiintoinen esimerkki Åkerlundin verkostoista on hänen toimintansa taidekauppiaana ja erityisesti hänen sota-aikainen kytköksensä taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtiin. Åkerlund oli nimittäin yksi niistä henkilöistä, jotka nousevat esiin Riitta Konttisen tutkimuksissa Soldan-Brofeldtin sota-aikana maalaamista teoksista. SKS:n arkiston kirjekokoelmissa onkin muutamia kiinnostavia kirjeitä Åkerlundilta Soldan-Brofeldtille, joiden mukaan Kuopion seudun paremmin toimeentuleva luokka tilaili taiteilijalta toiveittensa mukaisia teoksia rahaa ja ruokatarpeita vastaan. Suosiossa näyttäisivät olleen kukka-asetelmat, ja niistä erityisesti pioni-aiheiset. Liekö näitä edelleen savolaisten kotien seinillä?

Aleksander Åkerlundin ja hänen aikalaistensa toimintaan romaniaktivisteina voi tutustua laajemmin huhtikuun aikana Rauhankasvatusinstituutin sosiaalisessa mediassa toteutettavan Romanihistorian kuukausi -kampanjan avulla. Kampanjan tietoiskut on kirjoittanut erityisasiantuntija Leif Hagert. Tervetuloa myös Romanihistorian kuukausi -kampanjan tilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin 9.4.2024 kello 14–16.

Toivotan kaikille hyvää kansainvälistä romanipäivää 8.4. Nostetaan liput salkoon!

Romanilippu ja Suomen lippu Valtioneuvoston kanslian liputuksessa vuonna 2021. Valokuvaaja: Pirjo Mäkilä.

Risto Blomster

Dosentti Risto Blomster työskentelee arkistotutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Blomster tekee tutkimusta Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa Romaniaktivismi ja musiikin mustalaisromantiikka Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla (2021–2022).

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Risto Blomsterin blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

20.5.2024 - Uutiset

Uutuuskirja avaa näkymän Euroopan kaupunkien vaihteleviin kielimaisemiin

17.5.2024 - Blogi

The Kalevala – Living Epic Heritage

16.5.2024 - Uutiset 3

SKS:n vastaajaverkosto esittäytyy: Jorma Aaltoselle mieluisia kirjoitusaiheita ovat mökkeily ja kasvit