Aro Dživido tradiotios hin džoor! Elävässä perinnössä on voimaa!

Kansallismuseon Amengo museum! – Meidän museo!– tapahtumassa pari viikkoa sitten juhlittiin kahta tuoretta julkaisua. Kulje kanssamme – Suomen romanien historiaa lapsille on lapsille ja nuorille suunnattu kuvakirja/sarjakuva, joka tutustuttaa lukijansa romanien historiaan Suomessa 1500-luvulta lähtien. Hilja Grönforsin Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirja taas on 32 laulun kokoelma, jonka äänitteiden ja yksityiskohtaisten nuotinnosten avulla voi opiskella romanilaulun esitystyyliä. Molempia julkaisuja yhdistää romanien vahva elävä kulttuuriperintö ja muistitieto, romanikulttuurin monikielisyys sekä romanien ja pääväestön välinen yhteistyö kulttuuriperintöhankkeissa.

Kulje kanssamme ja Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirja olivat näkyvästi esillä Amengo museum! -tapahtuman paneelissa Näkymättömästä näkyväksi – kulttuuriperinnön keruun ja tallentamisen tavoitteet. Keskustelussa olivat mukana Hilja Grönfors, Kulje kanssamme -kirjantekijät Satu Blomerus, Seija Roth ja Helena Korpela sekä Romanikulttuurin museo -hankkeen Katariina Lillqvist. Paneelia olivat vetämässä Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio sekä tämän tekstin kirjoittaja Risto Blomster.

Keskustelussa pääosassa olivat romanien vahva elävä kulttuuriperintö ja muistitieto, romanikulttuurin monikielisyys sekä romanien ja pääväestön välinen yhteistyö kulttuuriperintöhankkeissa. Kulje kanssamme -kirjan elävän perinnön teema tuleekin kiteytetysti esiin heti kannessa oivalla tavalla. Kirjan kannen kuvassa tietä pitkin kärreineen ja hevosineen kulkeva romaniseurue saapuu menneisyydestä ja ikään kuin liukuu kirjan läpi tähän päivään. Kannen kuvassa visualisoituu hienosti muistinvaraisen tiedon ja yksilön kokemusten siilautuminen kirjaksi ja tiedon siirtyminen eteenpäin nykypäivän lukijalle.

Molemmat julkaisut ovat sekä sisällöltään että tekniseltä toteutukseltaan monikielisiä. Ne esittelevät monikielistä suomalaista romanikulttuuria ja ovat samalla suunnattu monikieliselle yleisölle, niin romaneille kuin myös pääväestölle. Kulje kanssamme kertoo tarinaansa kuvin ja sanoin valtaosin suomeksi, mutta heittelee väliin sanoja, lauseita, sutkauksia ja sanontoja romanikielellä. Kirjasta ilmestyy myös kokonaan romanikielinen laitos Seija Rothin käännöksenä. Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan on valittu mukaan kenties tunnetuin romanikielinen laulu Gudujensa kamajensa (Kulkusin ja kelloin), jonka tekstin kieliasun tarkisti ja käänsi kirjaa varten Kimmo Granqvist. Kirja on käännetty romanikielen lisäksi myös englanniksi laulutekstien tiivistelmiä myöten.

Julkaisuja yhdistäväksi tekijäksi osoittautui myös yhteistyö romanien ja pääväestön välillä. Vaikka molemmissa julkaisuissa on kyse romanien kulttuurin ja historian esittelystä, on molempien kirjojen sisällön tuottamiseen osallistunut monipuolisesti niin romaneja, pääväestöä, vakiintuneita instituutioita kuin myös yksityishenkilöitä. Kulje kanssamme -kirjan yksityiskohtaisesta ja ainutlaatuisella tavalla romanikulttuuria esittelevästä piirroskuvituksesta vastaa useista romaniaiheisista lastenkirjakuvituksistaan tunnettu Irmeli Matilainen. Lastenhistorian päälähteenä on käytetty Suomen romanien historia -kirjaa (SKS 2012) lisäämällä siihen herkullisia yksityiskohtia ja tarttumapintaa asian harrastajille tuttuja henkilöhahmoja myöten. Kokemuksiaan romanielämästä ovat olleet jakamassa muun muassa Tuula Blomerus, Vuokko Nyman, Marita Salo ja Mikko Johannes Roth. Myös Hilja Grönforsin nuottikirjan nuotinnokset ovat erityisosaamisen helmiä. Erikoisnuotinnosten ulkoasun on laatinut Ilona Korhonen, varsinaisista nuotinnoksista vastaavat Heidi Haapoja-Mäkelä, Juulia Salonen, Lotta Hagfors, Lukas Korpelainen ja Neea Lamminmäki. Nuotinnokset toimitti julkaisukuntoon Maari Kallberg. Kaikilla näillä tekijöillä on juurensa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. Erilaisia erityisosaajia tarvitaan, kun tehdään erityisiä julkaisuja.

On syytä lopuksi muistuttaa siitä, että romanikulttuurin, historian ja romanikielen julkaisuhistoria Suomessa on suhteellisen lyhyt, ja ainakin ohut. Vaikka pyrkimyksiä esimerkiksi romanikielen kirjalliseen käyttöön oli jo 1800-luvun lopulta lähtien (sanalistoja, hengellisiä tekstejä, lauluja ym.), julkaistiin ensimmäinen romaneille suunnattu painettu täysin romanikielinen teos vasta 1939 (kokoelma hengellisiä lauluja). Kimmo Granqvistin arvion mukaan erilaisia romanikielen oppimateriaaleja ja sanakirjoja on ilmestynyt Suomessa vuoteen 2010 mennessä yhteensä hieman alle 2 900 sivua. Tätä taustaa vasten näiden kirjojen julkaisua ja romanikielisyyttä voidaan pitää merkittävänä askeleena romanikulttuurin ja romanikielen kirjallisessa historiassa Suomessa.

Yhteistyö osoitti jälleen voimansa. Kiitokset kaikille kirjantekijöille sekä Kansallismuseolle ja Amengo museum! -tapahtumalle upeista puitteista näiden kahden julkaisun esittelylle.

Kirjoittaja oli mukana toimittamassa Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaa.