Kielivähemmistöt arkistoissa
Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus puhuttavat. Syksyn seminaareissa ja luentosarjoissa muistutetaan erilaisten vähemmistöjen elämästä ja olemassaolosta niin historiallisesti kuin nykypäivässäkin. Kansallisarkisto ja Helsinki-Seura järjestävät syksyllä Helsingin vanhat vähemmistöt -luentosarjan. Luennot muistuttavat, että monikulttuurisuus on ollut tärkeä osa Helsinkiä jo 1800-luvun lopulla, jolloin Helsinki oli vielä pieni, mutta jo kansainvälinen kaupunki. Luentosarjan eri osissa käsittelyssä ovat Helsingin saksalaiset, venäläiset, juutalaiset, romanit ja tataarit ja viimeisellä kerralla uudet vähemmistöt.
Entä millaisia jälkiä historiallisista vähemmistöistä on jäänyt arkistoihin? Tätä kysymystä käsitellään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska Litteratursällskapetin ja Kulttuuria kaikille -palvelun järjestämässä Kielivähemmistöt arkistoissa -seminaarissa Arkistojen päivänä 6.11. Arkistoaineistojen sisältöön, tallentamiseen ja käyttöön liittyy monenlaisia julkilausuttuja ja huomaamattomia ideologioita ja käytännön kysymyksiä. Seminaarissa kysymme, mitä ne eri aineistojen kohdalla ovat ja miten ne olisivat ratkaistavissa.
Jo Kielivähemmistöt arkistoissa -seminaarin valmistelussa olemme saaneet huomata, miten perusteellisesti haastamme itsemme kysymyksillä, joita haluamme seminaarissa käsiteltävän. Olemme huomanneet, että paljon aineistoja puuttuu kokonaan tai emme tiedä, missä ne ovat. Tärkeä oivallus on, että kielivähemmistötkään eivät ole koskaan yhtenäisiä ryhmiä, vaan niillä on omat vähemmistönsä. Miten tämä näkyy arkistoaineistoissa? Entä miten aineistot on järjestetty ja kuvailtu – ja olisiko vähemmistöjen arkistot luetteloitava omiksi kokonaisuuksikseen vai ei? Kuka määrittelee johonkin vähemmistöön kuulumiseen ja millä ehdoilla, jos aineistoista kootaan erikoisluetteloita? Käytännön ongelmia ja rajoituksia aiheuttavat käytössä olevat välineet: pääasiassa suomenkielisten aineistojen hallintaan käytetty tietokanta ei välttämättä taivu saamenkielisten aineistojen nimeämiseen saameksi, kun uutta kuvailua historiallisista aineistoista halutaan tutkijoita varten tehdä.
Seminaarin aamupäivän ohjelmassa keskitymme historiallisiin aineistoihin ja pohdimme, mitä kielivähemmistöjen aineistoja ja millä kielillä suomalaisissa arkistoissa on ja mitä taas puuttuu. Historiallisten valintojen reflektoimisesta siirrytään miettimään, miten aineistonkartunnan vinoutumia voitaisiin korjata. Iltapäivällä kysymme, millaisia kielellisiä rajauksia aineistojen hankinnassa tällä hetkellä tehdään. Entä miten aineistotyyppi vaikuttaa aineiston käytettävyyteen? Millä kielellä esitämme keruukysymyksemme ja millaisia vastauksia – millä kielellä ja mitä aineistotyyppejä – otamme vastaan ja miten ne saadaan tutkijoiden käyttöön?
Keskustelua vähemmistöjen aineistoista jatketaan 7.11. Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa, jossa käsitellään kansallisten vähemmistöjen arkistoinnin tilannetta, tilastointia ja tutkimusta Suomessa. Kaikkiin näihin tapahtumiin ehtii vielä mukaan! Tervetuloa mukaan kuulemaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjen arkistoista sekä miettimään, millaisia hankintalinjauksia arkistojen tulevaisuudessa tulisi tehdä.