Lesbokirjailija Aleksis Kivi

Kuka pitää kirjallisuuden klassikoiden opiskelua tylsänä? Tuleeko joskus mieleen, että pitäisi lukea ja pitää esillä ainaisten Aleksis Kiven, Juhani Ahon ja Väinö Linnan sijaan enemmän marginaalisia kirjailijoita, lajeja ja aiheita. Toisinaan erilaiset teoriat ja näkökulmat kirjallisuuteen tuntuvat vievän tilaa toisiltaan, asettuvan vastakkain. Klassikoitakin luetaan harvoin odottamattomista näkökulmista.

Arkistossa, kaikenlaisen tiedon kierrätyskeskuksessa, asiat ja anekdootit tulevat vastaan yllättävissä yhteyksissä. Toimittaja Juha K. Virkkunen äänitti vuonna 1984 opastetun bussimatkan Nurmijärven Palojoelle. Oppaana Aleksis Kiven maisemiin toimi Veijo Meri. Matkalla Meri kertoo bussilastilliselle kuulijoita, että Aleksis Kivi oli aikanaan rohkea kirjailija ja käsitteli aiheita, joista vasta nyt on alettu kirjoittaa – esimerkiksi naisten välistä rakkautta.

Meri viitannee samana vuonna ilmestyneeseen Pirkko Saision Kainin tyttäreen, jota on pidetty ensimmäisenä suomenkielisenä avoimesti naistenvälistä rakkautta kuvanneena romaanina. Meren puhuessa bussi hurisee kovemmin ja kuulijakunta hiljenee, ollaanhan 1980-luvulla ja aihe on vaiettu. Merikin lisää, ettei ole viitsinyt tästä aiheesta Kiven tuotannossa toitottaa ympäriinsä, kun pelkästä vihjauksesta Kiven ja Charlotta Lönnqvistin suhteeseen syntyi niin kova meteli.

Mutta, Meri sanoo, miten tahansa Kiven Atalanttarunoelmaa lukeekaan, naistenvälisestä rakkaudesta siinä on kyse. Tätä tietoa et vielä löydä suomalaisen lesbo- ja queer-kirjallisuuden antologioista. Kiitos klassikoiden tuntemuksesta Veijo Meri. Ja kiitos Aleksis Kivi, varhainen lesborunoilija.

Katri Kivilaakso

Kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso työskentelee SKS:n arkistossa vastaten arkiston asiakas- ja tietopalvelun sekä aineistojen vastaanoton järjestämisestä.

Hän koordinoi SKS:n Puhuva kirjailija – kertova arkisto -kirjailijahaastatteluhankeesta, jossa haastateltiin suomalaisia nykykirjailijoita.

Kivilaakso on tutkinut myös arkistoaineistojen käyttöä tutkimuksessa ja kirjallisuusarkistoja ylipäätään toimittamassaan teoksessa Lukemattomat sivut – kirjallisuuden arkistot käytössä (2010). Yksittäisistä kirjailijoista hän on tutkinut mm. Helvi Hämäläistä, Pirkko Saisiota, Irja Sallaa ja Elina Vaaraa.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Katri Kivilaakson blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

15.4.2024 - Uutiset

Etno-Espan juhlavuoden biisikilpailu – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

12.4.2024 - Blogi

Ruotsinsiirtolaisten lapset saavat äänen

11.4.2024 - Uutiset 6

Euroopan komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Kalevalalle