Sota kirjeissä
Ikävöin kovasti Sinua ja tykkään sinusta kovasti. Kuume on edelleen. Maailmanlopun sota syttyy nyt. Sibyllan ennustuspäivät taitavat täyttyä. Sydämelliset terveiset tout à toi, Onerva.
Yölauluja 2006, 114.
Näin päättää L. Onerva lyhyen kirjeensä Leevi Madetojalle 27.7.1914. ”Maailmanlopun sota”, jonka alkamisesta on tänä vuonna sata vuotta, vaikuttaa Onervan ja Madetojan kirjeiden taustalla, vaikka ei niiden aiheena.
Kuten Onervan ja Madetojan kirjeenvaihdosta Yölauluja -kirjan (SKS, 2006) toimittaneet Anna Makkonen (Kuismin) ja Marja-Leena Tuurna kirjoittavat, puheluihin oli varaa harvoin, ja siksi kirjeet olivat vuonna 1914 arkinen viestinvaihdon muoto eri paikoissa oleskeltaessa. Varmaankin samasta syystä myös Onervan ja Madetojan kirjeet käsittelevät enimmäkseen arkisia aiheita, raha-asioita, asumisjärjestelyjä ja tapaamisia toisten ihmisten kanssa. Suorasanaisesti sotaa sivutaan kirjeenvaihdossa vain siellä täällä:
Tule pian tänne, ennen kuin sota oikein pahenee. Tämä on intressantti aika. Ajattele, että Suomi on sotatilassa nyt ja mitä hyvänsä voi tapahtua. Ihmisiä on Helsingissä hirveästi. Laivat eivät kule enää. Eilen 6 aikaan oli koko Kasarmin tori täynnä tykkejä ja ihmisiä, jotka odottivat päästäkseen ottamaan rahojaan pois säästöpankista, tuhansiin nouseva joukko. Helsinki on yhtäkkiä vilkastunut. [—]
Millähän sitä elää sota-ajan ylitse? Taiteella ei pitkiin aikoihin tehdä mitään. [—] Pitäisi muuttaa ammattia nopeasti nyt. Sodasta on arvaamattomat seuraukset. Saamme vielä opetella maailman historian uudestaan.
Onerva Madetojalle 1.8.1914; Yölauluja 2006, 120
Samalla kun Onerva luonnehtii sotaa maailmanlopun sodaksi tai maailman historian myllertäväksi voimaksi, sen välitön merkitys liittyy kirjeissä arkisiin vaikutuksiin: tiedonvälitys ja liikenne muuttuvat arvaamattomiksi ja tunnelma sähköistyy.
Onervan ja Madetojan kirjeissä, ehkä kirjeille varsin tyypillisesti, yhdistyvät yksityinen ja yleinen: arkiset tapahtumat ovat esillä historiallista taustaa vasten. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Taiteiden yön tapahtuma Kirjoitan sinulle 21.8.1914 perustuu Onervan ja Madetojan kirjeille. Esityksessä valottuu maailmansodan alkamisen vuonna myös toinen sota, arkinen jokapäiväinen elämäntaistelu: keskinäinen ikävä ja kaipaus, huoli ja innostus kesken olevista ja valmistuvista töistä ja niiden vastaanotosta, rahahuolet sekä käytännön elämän loputtomat uudelleen järjestelyt.