Tekeillä ensimmäiset romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettiset ohjeet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa edistetään laadukasta romanitutkimusta kehittämällä tutkimuksen eettistä ohjeistusta. Tavoitteena on vahvistaa romaniväestöä koskevan tutkimuksen eettistä ja sosiaalista kestävyyttä varmistamalla, että romaniväestön omat näkemykset ja kokemukset huomioidaan tutkimuksen kaikissa vaiheissa.

Eettiset ohjeet täydentävät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten olemassa olevia ohjeistuksia. Ne ovat luonteeltaan neuvoa-antavia ja sovellettavissa kaikille tieteenaloille.

Romanitutkimuksen eettisten ohjeiden kehittäminen on romaniväestön näkökulmasta merkittävää. Ohjeet tukevat romanien perustuslaillista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä yhdenvertaisuuteen. Ohjeiden avulla pyritään ehkäisemään stereotypioiden ja syrjivien rakenteiden uusintamista ja vahvistamaan osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Lisäksi ohjeet auttavat tunnistamaan ja minimoimaan tutkimuksesta aiheutuvia yksilöllisiä ja kollektiivisia haittoja.

Eettisten ohjeiden laatiminen on kansainvälisesti ainutlaatuinen prosessi. Tiedossa ei ole vastaavia, erityisesti romaniväestöä koskevia tutkimuseettisiä ohjeita muualla maailmassa. Suomessa lähimpänä vertailukohtana ovat saamelaisia koskevat tutkimuksen eettiset ohjeet, jotka valmistuivat vuonna 2024. Saamentutkimuksen ohjeet ovat luoneet perustaa ja toimineet innoittajana myös romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettisyyden kehittämiselle.

Romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettiset ohjeet julkaistaan loppuvuodesta 2026. Työ eettisesti ja sosiaalisesti kestävän tutkimuksen ja tiedonkeruun edistämiseksi jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen.

THL on aiemmin toteuttanut Romaniväestön hyvinvointitutkimus Roosan (2017–2018). Roosa oli väestötutkimus, jossa kerättiin tietoa romaniväestön hyvinvoinnista, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä sekä palvelujen käytöstä.

Suomalainen Kirjallisuuden Seura (SKS) on ollut mukana romanitutkimuksessa ja tehnyt yhteistyötä romaniaktivistien ja romanijärjestöjen kanssa 1960-luvulta lähtien. SKS toteutti vuosina 2009–2012 yhteistyössä romanijärjestöjen kanssa Suomen romanien historia -hankkeen, jonka tuloksena julkaistiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu historiateos (SKS 2012). SKS:n arkistoon on tallennettu runsaasti romaneja koskevia kansanperinteen ja muistitiedon aineistoja sekä henkilö- ja järjestöhistoriallisia arkistoja (ks. Suomen romanien arkisto). Lisäksi SKS on julkaissut useita Suomen romaniväestöä koskevia tietokirjoja ja tutkimusjulkaisuja Suomen romanikielen ja romanikulttuurin alalta.

Romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettisen ohjeistuksen kehittämisessä SKS ja sen arkisto ovat mukana erityisesti humanistisen tutkimuksen tiedonkeruun ja tunnisteellisten tutkimusaineistojen arkistoinnin asiantuntijoina. Aineistojen arkistointiin ja käyttöön liittyen tarkastellaan usein esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Romaniväestöön kohdistuvalla tiedonkeruulla ja tutkimuksella on Suomessa pitkä historia. Romaniväestön oman kokemuksen mukaan tutkimusta on kuitenkin usein tehty enemmistön ehdoilla ilman todellista osallisuutta. Väestöllä on myös runsaasti kokemuksia syrjinnästä, romanivastaisuudesta ja ulkopuolelta määritellyksi tulemisesta.

Eettiset ohjeet on koettu tarpeellisiksi muun muassa siksi, että tutkimuksen ja tiedonkeruun eri vaiheissa esiintyvät epätasapainoiset valtasuhteet voidaan tunnistaa ja niiden vaikutuksia oikaista.

Yleiset tutkimuseettiset ohjeet painottavat pääasiassa yksilön oikeuksia eivätkä aina riittävästi huomioi romanien omaa kulttuuria. Romanikulttuurissa yksilö nähdään osana yhteisöä, ja yksittäiseen henkilöön kohdistuva tutkimus voi vaikuttaa laajemmin koko romaniväestöön. Tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa tulisi kunnioittaa romanien tapakulttuuria ja edistää kulttuurisensitiivistä vuorovaikutusta tutkijoiden ja romaniväestön edustajien välillä. Näin voidaan tunnistaa rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta ja välttää sen tutkimusta vinouttavia vaikutuksia.

Romanitutkimuksen ja tiedonkeruun eettiset ohjeet perustuvat yhteisölähtöiseen tutkimusetiikkaan ja periaatteeseen “Ei mitään meistä ilman meitä”. Periaate varmistaa, että romaniväestön edustajat osallistuvat tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten hyödyntämiseen kaikissa vaiheissa. Tutkimus ei näin ainoastaan tuota tietoa romaniväestöstä, vaan myös palvelee ja hyödyttää sitä sen omista lähtökohdista käsin.

Ohjeita työstetään yhteiskehittämisen menetelmin. Tavoitteena on koota eri toimijoiden näkökulmia tutkimuksen ja tiedonkeruun eri vaiheista sekä saavuttaa ohjeille romaniväestön yhteisöllinen hyväksyntä.

Ohjeistuksen muotoilusta ja kirjoitustyöstä vastaa eri tieteenalojen tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä. Työ pohjautuu laajemman, valtakunnallisen ja avoimen työryhmän keskusteluihin ja ideointiin. Laaja työryhmä koostuu romanityötä tekevistä eri alojen asiantuntijoista ja varmistaa, että romaniväestön sisäinen moninaisuus huomioidaan ohjeistuksessa.

Eettisiä ohjeita kehitetään osana THL:n koordinoimaa Aktiivinen toimijuus -yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Risto Blomster
risto.blomster@finlit.fi
arkistotutkija, dosentti
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Marko Stenroos
marko.stenroos@thl.fi
erikoistutkija, VTT
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos