Tove goes international

Tove Janssonin syntymästä tulee lauantaina 9. elokuuta kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuotta on juhlistettu näyttävästi: uusintapainoksia teoksista, juhlaraha, seminaareja, Ateneumin suurnäyttely ja uusi Muumit Rivieralla -animaatio saa sekin ensi-iltansa tänä vuonna.

Suomalaisia perinteisesti kiinnostaa, mitä meistä ajatellaan ulkomailla, tunnetaanko meitä tai sankareitamme. Tove Janssonhan on kyllä monille tuttu ulkomaillakin – ja erityisesti muumeista. Jansson on käännetyimpiä kirjailijoitamme, teoksia on käännetty 44 kielelle. Aikuistenkirjoista Kesäkirja on käännetty 22 kielelle ja lastenkirjoista esimerkiksi Taikurin hattu yli 30 kielelle.

Kun samaksi vuodeksi osui Tove Janssonin juhlavuosi ja Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, on ollut luontevaa nostaa Janssonia esiin teemamaavuoden ohjelmassamme ja edesauttaa laajempaa tunnettuutta. Sillä runsaslukuiset käännöksetkään eivät takaa, että hänet tunnettaisiin hyvin ulkomailla – tai edes ne muumit. Saksalaisten kanssa työskennellessämme olemme saaneet jatkuvasti havaita, että muumit eivät ole suurelle yleisölle tuttuja saati monipuolinen taiteilija niiden takana.

Saksalaiset kustantajat ovat lähteneet innolla mukaan. Maineikas Reprodukt-sarjakuvakustantamo julkaisi värillisinä uusintapainoksina kaksi muumisarjakuvaa, Lübbe puolestaan Kesäkirjan uutena, hienona painoksena, joka nousi heinäkuun lopulla heti ilmestyttyään Der Spiegelin bestsellerlistalle. Janssonin saksalaiset kustantajat ovat tehneet yhteistyössä Tove 100 -flyerin, jonka näkeminen kyllä lämmittää suomalaisen sydäntä.

Myös media Saksassa on ollut kiinnostunut Tove Janssonista ja tätä vahvistaaksemme järjestimme kesäkuussa saksalaisille kirjallisuustoimittajille matkan Suomeen tutustumaan taiteilijaan. Janssonille tekee oikeutta hänen monipuolisuutensa korostaminen, suoranainen suvereniteetti niin monella saralla. Kävimme Ateneumin näyttelyssä, Toven ateljeessa ja jopa legendaarisella, karulla Klovharun saarella. Jopa saarelle rantautuminen on haastavaa eivätkä kiihkeät lokit tee vierailua helpoksi. Meillä järjestäjillä onkin päällimmäisenä muistoissa, kuinka yritämme estää toimittajia valumasta vatsallaan kalliolta mereen, tv-kuvaajia kaatumasta liukkaalla kalliolla kameroineen ja hätistelemme harjoin ja sateenvarjoin noin 150 lokkia, jotka hyökkäilevät päällemme. Rankahkoista olosuhteista huolimatta – tai juuri niiden ansioista – toimittajat ymmärsivät vierailun, itse paikan ja tietysti Toven erityislaatuisuuden ja olivat haltioissaan kaikesta.

Tove Janssonin kohdalla on syytä muistaa myös hänen taiteellinen perintönsä. Sarjakuvataiteilijana hän oli uudistaja, globaalillakin tasolla. Suomalainen sarjakuva on viime vuosina ottanut isoja harppauksia ulkomailla, kiinnostus on kasvussa ja sarjakuvataiteilijoitamme pidetään nimenomaan ennakkoluulottomina ja uutta luovina. Nykypolven tekijät tunnustavatkin suomalaisen sarjakuvan historian ja menestyksen alkaneen Janssonista.

Sama pätee kuvittajiin. Frankfurtin kirjamessuilla Suomen messupaviljongissa tullaan näkemään lastenkirjojen kuvitusnäyttely BY, jonka tekijät myös ilmaisevat vilpittömästi velkansa Tove Janssonille.

Tove tulee olemaan Frankfurtin kirjamessuilla läsnä ohjelmassamme joka päivä, nimenomaan hänen uransa monipuolisuus. Messuperjantaina 10. lokakuuta, vietämme kirjamessujen keskusaukiolla hänen kunniakseen lastenjuhlia.

Englanninkielisen maailman valloittaminen on muiden maiden kirjailijoille kaikkein haastavinta. Viime aikoina Tove Janssonia ovat kuitenkin nostaneet esiin maineikkaat tahot. Popyhtye Pulpin keulahahmo Jarvis Cocker listasi The Guardian -lehdelle kymmenen tärkeintä musiikkikirjaa. Näiden joukossa oli Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, joista erityisesti Kevätlaulu olisi Cockerin mukaan jokaisen lauluntekijän syytä lukea. Pian tämän jälkeen The Guardian uutisoi tunnetun englantilaisen fantasiakirjailija Philip Pullmanin laatimasta kirja-arviosta, jonka hän päättää toteamukseen, että Jansson olisi hänen mielestään ansainnut Nobelin.

Uutinen levisi sosiaalisessa mediassa tehokkaasti, ulkomainen lausuja antoi nostetta kansalliselle ylpeydelle ja tietysti hyvitystä koetusta ”vääryydestä”. Mutta oikeassahan Pullman on. Nobelittakin Tove oli omaa luokkaansa, myös aikansa omaperäisenä boheemina, joka sopii suunnannäyttäjäksi vielä vuonna 2014.