Yleisluettelo on runoutta itsessään

Pari viikkoa sitten tiedotimme usealla kanavalla, muun muassa jäsenkirjeessä, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston aineistojen yleisluettelo on julkaistu verkossa. En ymmärtänyt tuosta uutisesta mitään, kommentoi kollega toiselta osastolta. Niin, arkistojen maailma ei aina niitä tuntemattomalle aukea. ’Yleisluettelo’ ei ehkä kuulosta kovin kiinnostavalta – mikä se edes on?

Tässä siis lisäselvitystä niin kollegalle kuin muillekin. Yleisluettelon julkaiseminen verkossa on iso askel siinä, miten kirjallisuusarkiston kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisesta kokoelmasta tarjotaan tietoa.

Kirjallisuusarkiston aineistot koostuvat muun muassa kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden, tutkijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen yksityisarkistoista sekä SKS:n omaa toimintaa dokumentoivista asiakirjoista. Yleisluettelossa aineistot on jaoteltu kokonaisuuksiin: henkilöarkistot, suku- ja perhearkistot, yhteisöarkistot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, keruut ja kirjoituskilpailut, kokoelmat, julkaisut ja tapahtumat, joiden alla aineistosta annetaan lisää tietoa.

Yksityiskohtaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilöarkistojen kohdalla arkistonmuodostajan nimi, elinvuodet, aineiston rajavuodet (miltä ajalta aineisto on), aineiston määrä sekä tieto siitä, onko aineistossa käyttörajoitus. Lisäksi kerrotaan, miten aineistosta saa arkiston tiloihin saavuttuaan lisätietoa. Pääkortiston ja arkistoluettelon käyttöä ja merkitystä en ala selvittää tässä, jotteivät nämä mielenkiintoiset termit veisin huomiota yleisluettelolta.

Yleisluettelo sisältää myös lyhyen kuvauksen siitä, mitä arkistossa on. Toiselta kollegalta tuli positiivisempi kommentti. Hän kertoi selanneensa yleisluetteloa saadakseen selville, mitä muuta arkistoaineistot voivat olla kuin esimerkiksi kirjeitä. Häneen aineistonkuvaukset olivat tehneet syvän vaikutuksen: ”Näkyjä ja kuvitelmia vanhan linnan raunioilla. Valtiopäiväkalenteri vuodelta 1899, jossa pikakirjoitusmuistiinpanoja. Jokapäiväiset ilmat ja tuulet. Säämuistiinpanoja. Elämän myrskyissä – kahden laukkuryssän matka ijänkaikkisuuteen…” ”Yleisluettelo on kuin runoutta itsessään, sitä voisi lukea kirjallisuutena”, kollega hehkutti. ”Teillähän on siellä vaikka mitä.”

Yksi jokapäiväisessä arkistotyössä paljon mietityttänyt aihe on, miten aineistoista saataisiin tietoa mahdollisille käyttäjille. Saapuvia aineistoja järjestäessään on usein innostuksen vallassa ja saa heti mieleensä ideoita siitä, minkä tyyppiselle tutkimukselle aineistosta voisi olla iloa. Mutta miten välittää tietoa aineistoista ajantasaisesti ja tasapuolisesti mahdollisille käyttäjille?

Hyvä esimerkki on Siiri Kiikan pieni arkisto, josta olen aikonut kirjoittaa blogin jo aiemmin. Aineisto löytyi siivouksen yhteydessä vintiltä, eikä arkiston luovuttanut henkilö tiennyt Kiikasta mitään. Nopeasti oli selvitettävissä sen verran, että Kiikka on kirjoittanut yhden romaanin. Muuten tiedämme hänestä vain sen, mitä arkistoa tarkemmin järjestettäessä selvisi. Siiri Kiikka oli syntynyt Sigrd Ala-Kiikka –nimisenä vuonna 1902. Hän oli keksijä ja kirjailija. Kiikka oli saanut patentin ”jauhemaisten aineiden pakkausrasioiden aineenpoistoaukolle” ja hakenut sellaista kehittelemilleen naisten terveyssidehousuille. Hän oli järjettömästi ja toivottomasti rakastunut toiseen naiseen, ilmajokelaiseen hammaslääkäriin, jolle arkistossa on pitkiä, lähettämättä jääneitä kirjeitä. Arkistossa on myös laaja julkaisematon romaanikäsikirjoitus ja lukuisia aloituksia, muun muassa näytelmäkäsikirjoitus, jossa on 1940- ja 1950-luvun taitteen kirjallisuudessa harvinainen lesboteema. Aineistossa mukana olevat päiväkirjat ulottuvat vuoteen 1951, ja siihen Siirin jäljet päättyvät. Emme tiedä, mitä sen jälkeen tapahtui.

Arkistoaineistojen kuvailu ei ole yksinkertaista eikä tietoa aina voi sellaisenaan jakaa. Arkistoaineistoa järjestäessä aineistosta saa paljon sellaista tietoa, mikä jää luetteloon tai jää vain omaan tietoon ja vähitellen unohtuu. Jokainen uusi aineisto ansaitsisi oman bloginsa, mutta koska sellaisia ei ole aikaa kirjoittaa, on tärkeää tarjota ainakin perustiedot verkossa: tieto jonkin yksittäisen aineiston tai aineistolisän olemassaolosta tai saapumisesta on saatava arkistonkäyttäjien ulottuville. Saapuvat arkistoaineistot saadaan yleensä verrattain nopeasti inventoiduksi, alustavasti järjestetyksi, missä yhteydessä sen perustiedot kirjataan yleisluetteloon. Voimme vain toivoa, että tutkijat ja harrastajat löytäisivät ne sieltä. Siiriä ei ehkä vuosikausiin kukaan huomaisi yleisluettelosta, mutta siellä hänkin nyt on. Ja ties mitä muuta.

Yleisluettelo on siis julkaistu SKS:n verkkosivulla. Muitakin aineistoluetteloita sieltä löytyy.

Käykää tutustumassa!

Katri Kivilaakso

Kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso työskentelee SKS:n arkistossa vastaten arkiston asiakas- ja tietopalvelun sekä aineistojen vastaanoton järjestämisestä.

Hän koordinoi SKS:n Puhuva kirjailija – kertova arkisto -kirjailijahaastatteluhankeesta, jossa haastateltiin suomalaisia nykykirjailijoita.

Kivilaakso on tutkinut myös arkistoaineistojen käyttöä tutkimuksessa ja kirjallisuusarkistoja ylipäätään toimittamassaan teoksessa Lukemattomat sivut – kirjallisuuden arkistot käytössä (2010). Yksittäisistä kirjailijoista hän on tutkinut mm. Helvi Hämäläistä, Pirkko Saisiota, Irja Sallaa ja Elina Vaaraa.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Katri Kivilaakson blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

25.6.2024 - Uutiset

Uusi kokoomateos tutkii Suomen ja Namibian suhteen pitkää historiaa antikolonialistisesta näkökulmasta

21.6.2024 - Uutiset

Uutuuskirja: Nykyisin suositut naisten elämäkerrat ovat jatkumoa jo 1700-luvulla kerrotuille varhaisten naisten tarinoille

Placeholder image
20.6.2024 - Blogi

Tekstit meissä ja ympärillämme