Vappupallo hukassa

SKS:n verkkosivun alalaidassa on pitkään pyörinyt Tähän aikaan vuodesta -kalendaariperinneosio. Huhtikuun lopulla sinne perinteisesti putkahtaa: ”1.5. Vappu. Käki kukkuu. Kynnöt alkavat. Paimentorvia soitetaan.”

Eihän tuo enää monenkaan vappua muistuta. Käkikin on jäänne juliaanisesta kalenterista. Myönnän, että lakonisia kirjauksiani voisi päivittää. Joku saattaa aavistaa senkin, ettei kirjoittaja ole innokkaimpia vapun viettäjiä, ja syitä olen itsekin miettinyt. Ainakaan en pidä sillistä, pillistä, roskaamisesta enkä meluisasta pöyhistelystä.

Syvällisemmän selityksen meille umpimaalaisille kiteyttivät jo neljännesvuosisata sitten oivallisesti Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J. U. E. Lehtonen teoksessaan Uusi ajantieto:

”Maaseudun vakaa talonpoikainen väki on suhtautunut vapunviettoon torjuvasti. Paitsi että vappu muistutti halpahintaisia markkinahuveja, siihen sisältyi myös toinen arveluttava piirre. Vappu oli sosialistien ja työväen juhla, olkoonkin että myös ylioppilaat ja herrasväki sitä viettivät. Talonpojalla ei ollut kosketusta yhteenkään näistä ryhmistä.”

Suomalaisella vapulla on tämän kansatieteilijäkolmikon mukaan monet kasvot, ja näin asia on. Toki opiskelukaupunkiin muuton jälkeen muutuin – ainakin maalle jääneiden mielestä – jotenkin sekä sosialistiksi että herrasväeksi. Joku kehitti termin ”rispaantunut älymystö”. Vappu on itse asiassa mainio elämänvaiheiden ja sidosryhmien tarkistuspiste eri vuosikymmeninä.

1960-luku, Suomenniemi. Äiti tekee simaa ja munkkeja. Koulussa näprätään valkoisia paperilakkeja, joihin nidotaan pahvilippa. Nuorisoseurantalolla lastenjuhla. Luetaan Ampiaista. Puhalletaan ilmapalloja.

1970-luku, Suomenniemi ja Savitaipale. Ostetaan tippaleipiä. Pojat tekevät kiljua. Käydään tansseissa, ja iän salliessa myös kapakassa Escortilla tai tonni-Datsunilla. Puhalletaan ilmapalloja.

1980-luku, Töölö ja Malminkartano. Perunasalaattia. Kaksi käyntiä Ullanlinnanmäellä. Antiritualistisia kaveri- ja opiskelijabileitä. Ei lakkeja, ei palloja.

1990-luku, Kamppi ja Vuosaaren Meri-Rastila. Tehdään simaa. Mantan lakitus televisiossa. Uuno Turhapuro, tai pikavuorolla pako kaupungista vanhempia katsomaan. Lapsille heliumpalloja.

2000-luku, Vuosaaren Rastilankallio. Tehdään simaa. Iltapäivälehden Vappu-special. Corolla sedanilla mökille, jos osuu viikonloppuun. Muutamia ilmapalloja.

2010-luku, Vuosaaren Rastilankallio. Tehdään simaa. Kevätpörriäinen. Corolla wagonilla mökille, jos pojilla ei ole vappumenoja. Ei ilmapalloja.

Hauskaa Valpuria!

Juha Nirkko

Arkistotutkija Juha Nirkko hoitaa SKS:n arkiston asiakas- ja tietopalvelua sekä keruita. Perinpohjaista arkistoaineistojen tuntemustaan hän hyödyntää myös kysyttynä haastateltavana tiedotusvälineissä. Suosittujen SKS:n vuotuisjuhlapakettien – joulu, pääsiäinen, juhannus ja kekri – sisällöissä näkyy hänen kädenjälkensä. Perinteentutkimuksen popularisointi on myös hänelle tuttua, mainittakoon Suomen kesä – päivästä päivään vuodelta 2014.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Juha Nirkon blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
19.4.2024 - Blogi

Geneettinen kritiikki virtaa Helsingistä Bolognaan

15.4.2024 - Uutiset

Etno-Espan juhlavuoden biisikilpailu – sävellä tulevaisuuden kansanlaulu!

12.4.2024 - Blogi

Ruotsinsiirtolaisten lapset saavat äänen