Mustalaissuo ja Lentiiran tie

Suomussalmelta Kuhmoon johtavaa Runon ja rajan tietä ajaessa nousee helposti mieleen ajatuksia erilaisista paikallisuuksista ja niiden merkityksistä. Taipaleella kohtaa myös kyltin, joka viittaa kääntymään oikealle kohti Mustalaissuota. Matkaa suonlaidalle on vielä seitsemän kilometriä. Risteyksessä pysähtyminen, valokuvan ottaminen sekä suon reunalla käynti veivät puolisen tuntia. Tuona aikana ei tiellä sattunut liikkumaan muita kulkijoita. Oli illansuu heinäkuussa.

Paikannimistön taakse on kätkeytynyt valtava määrä paikallista tietoa. Lähteitä tämän paikallistiedon saavuttamiseksi on monia, jos ei jopa sitten ihan päädy paikallisten ihmisten juttusille – ja mustalaissuon tapauksessa ei siis näin päässyt käymään. Hyvänä korvaavana toimena on pistäytyminen Kotuksessa ja sen paikannimikortiston äärellä. Mustalais/mustilais-alkuisten paikannimien kirjo osoittautui laajaksi. Yhteisiä tekijöitä paikoille mustalais-paikannimien takana ovat esimerkiksi paikan syrjäisyys tai kytkeytyminen romanien kaupoilla kulkemisen aikaan esimerkiksi levähdys- tai pyykinpesupaikkana. Nimi on voinut vakiintua myös väliaikaisen tai pysyvämmän romanimökin paikkana. Paikannimien selitykset kertovat paljon romanien ja pääväestön suhteista, kohtaamisista ja niiden jäljistä kansanperinteessä.

Karttapohjaan sijoitettuna romanien paikkojen sijainti ja nimikirjo tulee konkreettisesti näkyville. Tämän voi käydä helposti varmistamassa Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelusta. Palvelun nimistö perustuu Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteriin, joka sisältää koko peruskartan nimistön. Nimiä on n. 800 000.

Mutta tämä on vain toinen puoli keskusteluista Lentiiran tiellä ja Mustalaissuon laidalla. Kuten pääväestönkin kansanperinne, myös romanien kansanperinne kertoo omat tarinansa eri paikkakunnista ja paikoista. Tätä tietoa on runsaasti tallessa elävänä ja muistinvaraisena romanien kulttuuriperintönä. Romanitutkija Arthur Thesleff sekä virolainen akateemikko Paul Ariste sen sijaan ovat omissa kirjallisissa töissään ja keruissaan paneutuneet myös romanikielisiin pitäjän ja kaupungin nimiin.

SKS:n romaniaineistoja läpikäydessäni on tullut vastaan erinomaisia esimerkkejä siitä, millaisia tarinoita ja tunteita eri paikkoihin on liitetty romanien kansanperinteessä 1900-luvun eri vuosikymmeninä. Näin esimerkiksi Santra Frimanin tapauksessa, kun hän lauloi vuonna 1956 Matti Simolalle Somerolla ”Laulun herroille tumman pojan suusta”. Laulu viittaa tietenkin kreivi Per Brahen toteuttamaan romanien asutuskokeiluun 1660-luvulla. Sen tarkoituksen oli saada valtakunnan romanit asutetuksi Pielisjärvelle ja hillitä kiertelemistä. Taustalla olivat myös alueen puolustukselliset näkökohdat. Pielisjärven autiotiloille siirtyi noin 130 romaniperhekuntaa. Asutusyritys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi: katovuodet pakottivat romanit talvisin kiertämään kerjäämässä elantonsa, eivätkä he parin talven jälkeen enää palanneet tiloilleen.

Laulu herroille tumman pojan suusta
Kuulkaa työ herrat Helssinkin, ja kuvernöörit suuren Pietarin,
Tää poika talos asuva ei jaksa, vaikka siitä souvist olis minkälainen taksa.
Suomes ompi leiripaikat, venähessä keitetään saikat,
Ruattin maalla käyvään tyttölöis.
Mie kun sanon teille kuulkaa herrat monenmoiset, taloihinne hakia saatte ukot toiset,
jotta elkäät äkäilkö, jos ei heimo vanhene Pielisjärven maisemissa,
ojjaa kaevellen.

Lauantaina 8.4. vietetään romanien kansallispäivää ja tilaisuuksia on eri puolilla Suomea. Helsingissä ja Kajaanissa päivää voi juhlistaa osallistumalla juhlakonsertteihin Kulttuuritalolla  ja Kaukametsän salissa. Oman tilaisuutensa järjestää myös Helinä Rautavaaran museo Espoossa.

Risto Blomster

FT Risto Blomster työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Blomster tekee tutkimusta Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa Romaniaktivismi ja musiikin mustalaisromantiikka Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla (2021 – 2022).

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Risto Blomsterin blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

20.2.2024 - Blogi

Lähteiden äärellä. Havaintoja Lönnrotin arkistosta

16.2.2024 - Blogi

Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?

13.2.2024 - Uutiset 2

Ukrainalaisten Suomessa asuvien sotapakolaisten kokemuksissa korostuvat yhtymäkohdat Suomen historiaan