Uutuusteos selvittää, millaisia reunahuomautuksia Mikael Agricola teki suomentamaansa Uuteen testamenttiin

Emeritusprofessori Simo Heinisen tuore tutkimus on kriittinen editio Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennokseen kirjoittamista reunahuomautuksista. Ne muodostavat ensimmäisen suomalaisen Uuden testamentin kommentaarin.

Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen 1541 ilmestynyt Kustaa Vaasan Raamattu. Reunahuomautukset eivät olleet Jumalan sanaa, vaan niiden tarkoituksena oli sen selittäminen. Siksi reunahuomautuksia ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, ja Agricola on muokannut useiden reunahuomautusten sisältöä poistaen, tehden lisäyksiä ja yhdistellen lähteitään.

Simo Heinisen teos Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset on kriittinen editio, josta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia. Kirjassa Uuden testamentin reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina. Teos seuraa myös huomautusten siirtymistä vuoden 1642 Raamatun suomennokseen.

Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on johtava Agricola-tutkija. Hän on Agricolan elämäkerran lisäksi kirjoittanut useita teoksia Agricolan suomennostyön lähteistä. Heiniseltä on aiemmin ilmestynyt myös teos Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (SKS 2008).

Simo Heininen
Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset
Suomi 206
ISBN 978-951-858-861-3
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa

Toimittaneet Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme

The Grand Duchy of Finland. From Princely Power to National Statehood

Toimittaneet Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen

Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850.

Toimittaneet Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu

Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle

Kustaa H. J. Vilkuna

Sibelius Japanissa. Vastaanotto, tulkinnat ja kulttuuriset sillat

Lasse Lehtonen

Confessions and Confidences. Academic and Cultural History Revisited in Letters and Other Documents of Life

Toimittaneet Leila Virtanen, Tiina Seppä ja Jyrki Pöysä

Päättymätön savotta. Analyyseja Kalle Päätalon tuotannosta

Toimittanut Maija Saviniemi

Contested Knowledge. Political Dimensions of European Ethnology and Folklore Studies in Post-War Europe

Toimittaneet Konrad J. Kuhn, Hanna Snellman ja Lauri Turpeinen

Uutiset ja puheenaiheet

5.8.2026 - Kirjatiedotteet

Miltä Lapin sota tuntui? Kaivattu uutuusteos ravistelee käsityksiä Suomen sodista

4.8.2026 - Kirjatiedotteet

Uutuuskirja avaa uusia näkökulmia Suomen suuriruhtinaskuntaan

22.6.2026 - Kirjatiedotteet 3

Kuka sai pukeutua punaiseen, kuka siniseen? – Uutuuskirja vie värien ja väriaineiden historiaan