Uutuusteos selvittää, millaisia reunahuomautuksia Mikael Agricola teki suomentamaansa Uuteen testamenttiin

Emeritusprofessori Simo Heinisen tuore tutkimus on kriittinen editio Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennokseen kirjoittamista reunahuomautuksista. Ne muodostavat ensimmäisen suomalaisen Uuden testamentin kommentaarin.

Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen 1541 ilmestynyt Kustaa Vaasan Raamattu. Reunahuomautukset eivät olleet Jumalan sanaa, vaan niiden tarkoituksena oli sen selittäminen. Siksi reunahuomautuksia ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, ja Agricola on muokannut useiden reunahuomautusten sisältöä poistaen, tehden lisäyksiä ja yhdistellen lähteitään.

Simo Heinisen teos Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset on kriittinen editio, josta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia. Kirjassa Uuden testamentin reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina. Teos seuraa myös huomautusten siirtymistä vuoden 1642 Raamatun suomennokseen.

Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on johtava Agricola-tutkija. Hän on Agricolan elämäkerran lisäksi kirjoittanut useita teoksia Agricolan suomennostyön lähteistä. Heiniseltä on aiemmin ilmestynyt myös teos Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (SKS 2008).

Simo Heininen
Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset
Suomi 206
ISBN 978-951-858-861-3
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Toimittaneet Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
6.3.2026 - Blogi

Lahjoitukset, kuolleiden sielut ja Naantalin birgittalaisluostari muistokeskuksena

27.2.2026 - Blogi

Kylät elävät muuttuvina kokoonpanoina

26.2.2026 - Uutiset 3

Ensimmäinen kriittinen editio Kalevalasta on nyt valmis