Keruutoiminta
"Arkistoonhan voivat kaikki kirjoittaa, kuuluupa mihin yhteiskuntaluokkaan ja ikäluokkaan tahansa. Pidän tärkeänä, että kaikesta ja kaikista meistä jää tietoja arkistoon tutkijoiden käyttöön." (Vuonna 1943 syntynyt nainen)
"Olen hyvällä mielellä, kun olen saanut olla mukana Suomen kulttuurin ja perinteen tallentamisessa. Tämä on ollut suuri lisä kulttuuriharrastuksilleni elämäni aikana." (Vuonna 1928 syntynyt mies)
"Me kaikki tallennustyöhön osallistuneet voimme olla turvallisin mielin, työmme tulokset on varmassa tallessa SKS:n holveissa." (Vuonna 1935 syntynyt nainen)
Keruutoiminta ennen
Kansanperinteen ja muistitiedon kerääminen on kuulunut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimintaan sen perustamisvuodesta 1831 lähtien. Alussa kansanperinneaineistot karttuivat ensisijaisesti tutkijoiden toimesta. Esimerkiksi kalevalaisen perinteen kokoelmat ovat pääosin Elias Lönnrotin ja muiden ajan tutkijoiden keräämiä. Hyvin varhaisista vaiheista lähtien arkistoaineistoa kartutettiin kuitenkin myös kansalaisille suunnatuin kyselyin.
Kansatieteellinen seura ja joukkokeruutoiminnan uranuurtaja Muurahaiset toteutti vuosina 1886–1900 kysymyssarjoja ylioppilaille ja muille asiaa harrastaville kerätäkseen sanoja ja lauseparsia kansantieteellisiä kertomuksia varten.
1935 SKS järjesti Kalevalan riemuvuoden kilpakeräyksen. Tämän jälkeen vuonna 1936 alkoivat arkiston omat folkloreen ja perinneilmiöihin kohdistuneet kyselyt Kansantieto-lehden välityksellä. 1960-luvulla alkoivat suuret temaattiset keruut, joiden aiheita ovat olleet yhteiskunnalliset ilmiöt kuten vuoden 1918 tapahtumat, 1990-luvun työttömyys, eri ammatti- ja ikäryhmien perinne, suku- ja paikkatraditiot ja elämäkerrat.
Mitä on kerätty?
SKS:n keruiden aiheet kattavat koko elämän kirjon. Arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaan on kerätty tavallisten ihmisten kertomuksia vaikkapa juhannuksen vietosta, interreilaamisesta, sateenkaarinuoruudesta, maisemakokemuksista tai sisäilmaongelmista. Myös kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmia on kartoitettu kansalaisille suunnatuilla yleisillä keruilla ja kirjoituskilpailuilla.
Keruukirjoitukset käsittelevät ihmisten omakohtaisia kokemuksia, jotka rikastuttavat historiankuvaa täydentämällä historiankirjoitusta, jonka aineistoa ne ovat. Yksittäisten ihmisten kertomukset ovat keskeistä kulttuuriperintöä: myös sinun muistosi ja kokemuksesi ovat tärkeitä yhteisen historiamme ymmärtämisessä. Moni tutkimus ei olisi lainkaan mahdollinen ilman keruuaineistoja ja ihmisten aktiivisuutta ja halua vastata erilaisiin muistitietokeruihin. Monien keruiden sadosta on toimitettu myös kokoomateos, eli antologia.
Meneillään olevat keruut
Menneen muistelun lisäksi muistitietokirjoittaminen on nykyisyyden ja tulevaisuuden odotusten kuvaamista. Menneen lisäksi tärkeää on ajankohtaisten ilmiöiden tallentaminen siinä hetkessä, jona ne ovat suurimman muutoksen kohteina. Tällä hetkellä kilpa- ja muistitietokeruita järjestetään vuosittain toistakymmentä. Jokainen keruu tuottaa arvokasta tietoa siitä, mitä tämän päivän ihmiset ajattelevat yhteiskuntamme eri ilmiöistä.
SKS järjestää keruita sekä itsenäisesti että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyönä järjestettävät keruut saavat usein alkunsa keruualoitteesta, jonka voi tehdä esimerkiksi yhteisö, tutkimushanke tai yksittäinen henkilö. Uudet aiheet ovat koko ajan aktiivisen suunnittelun kohteina. Myös sinä voit ottaa yhteyttä arkistoon ja ehdottaa mielestäsi tärkeää keruuaihetta.
Mitä vastauksille tehdään niiden saapuessa arkistoon?
Keruun kaari ideoinnista tulosten julkistamiseen ja mahdollisten julkaisujen toimittamiseen kestää tavallisesti puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Arkistossa keruuvastaukset kirjataan saapuneeksi ja aineisto kuvaillaan tietojärjestelmään.
Aineiston säilyminen taataan tekemällä aineistoista digitaaliset varmuuskopiot ja säilyttämällä alkuperäisaineistot mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa arkistotilassa, josta ne tarvittaessa noudetaan asiakkaiden/tutkijoiden käyttöön.
Käsittelemme henkilötietoja EU:n tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Henkilötietojen käsittelyssä noudatamme huolellisuutta ja suojaamme käsiteltävät tiedot asianmukaisesti.
SKS:n arkistoaineistoja käyttävät niin tutkijat, opiskelijat, toimittajat, kotiseutuaktiivit kuin myös eri asioista kiinnostuneet kansalaiset – nyt ja sadan vuoden päästä.
Lainaukset on poimittu SKS:n vastaajaverkoston jäsenille 4.4.–31.12.2017 suunnatusta keruusta: Minä suomalaisen kulttuuriperinnön kartuttajana – Kysely SKS:n arkiston vastaajaverkon jäsenille kirjoittamisen merkityksistä. Katso enemmän blogikirjoituksesta Vähäisissä lisissä. Uutiskirjeessä kerromme meneillään olevista ja päättyneistä keruistamme. Tilaa uutiskirje.